Ero sivun ”Euroopan unioni” versioiden välillä

29 merkkiä poistettu ,  12 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti muokkasi: it:Unione europea)
| [[Euroopan parlamentti|Parlamentti]] || [[Strasbourg]] ([[Ranska]]), [[Bryssel]] ([[Belgia]]) ja [[Luxemburg (kaupunki)|Luxemburg]]
|-
| style="vertical-align: top;" | [[Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuus|Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja]] || [[BernardKarel KouchnerSchwarzenberg]], [[Alexandr Vondra]]<sup>3</sup>
|-
| style="vertical-align: top;" | [[Euroopan unionin neuvosto]]n puheenjohtajuus || [[RanskaTšekki]]<sup>3</sup>
|- style="background: #F9F9F9;"
| [[Euroopan unionin komission puheenjohtaja|Euroopan komission puheenjohtaja]] || [[José Manuel Barroso]]
| [[Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan|Ei laskettu]]<br />12 427 413 miljoonaa $<br />28 100 $
|-
| [[Valuutta]] || [[Euro]]<sup>5</sup> (<code>[[ISO 4217|EUR]]</code>) <br />Muut valuutat:<br /><small>[[Tšekin koruna]] (<code>[[ISO 4217|CZK]]</code>)<br /> [[Tanskan kruunu]] (<code>[[ISO 4217|DKK]]</code>)<br /> [[Viron kruunu]] (<code>[[ISO 4217|EEK]]</code>)<br /> [[Englannin punta]] (<code>[[ISO 4217|GBP]]</code>)<br /> [[Unkarin forintti]] (<code>[[ISO 4217|HUF]]</code>)<br /> [[Liettuan liti]] (<code>[[ISO 4217|LTL]]</code>)<br /> [[Latvian lati]] (<code>[[ISO 4217|LVL]]</code>)<br /> [[Puolan zloty]] (<code>[[ISO 4217|PLN]]</code>)<br /> [[Ruotsin kruunu]] (<code>[[ISO 4217|SEK]]</code>)<br /> </small> <small> [[Slovakian koruna]] (<code>[[ISO 4217|SKK]]</code>)<br /> [[Romanian leu]] (<code>[[ISO 4217|RON]]</code>) <br /> [[Bulgarian leva]] (<code>[[ISO 4217|BGN]]</code>)</small>
|- style="background: #F9F9F9;"
| [[Aikavyöhyke]]<sup>6</sup><br />&nbsp;&ndash; kesäaika || [[aikajärjestelmä|UTC]]+0...+2<br />UTC+1...+3
| [[Kansainvälinen suuntanumero]] || Kaikkien nykyisten jäsenmaiden suuntanumerot alkavat numerolla +3 tai +4
|-
| colspan="2" style="text-align: left; font-size: smaller;" |<sup>1</sup>Epävirallinen, [[Euroopan perustuslaki|perustuslaissa]] ehdotettu motto.<br /><sup>2</sup>Euroopan unionin viralliset kielet ovat eri kielet kuin ne, joilla on Euroopan unionin alueella virallisen kielen asema. Jäsenmaat asettavat viralliset kielet alueillaan.<br /><sup>3</sup>[[3130. joulukuutakesäkuuta]] [[20082009]] asti<br /><sup>4</sup>Jos EU lasketaan yhdeksi kokonaisuudeksi<br /><sup>5</sup>[[Euroalue]]en maiden ja EU:n toimielimien käyttämä.<br /><sup>6</sup>Ranskan merentakaisilla territorioilla UTC-4...+4
|}
|}
Jäsenvaltiot ovat [[Alankomaat]], [[Belgia]], [[Bulgaria]], [[Espanja]], [[Irlanti]], [[Italia]], [[Itävalta]], [[Kreikka]], [[Kyproksen tasavalta]], [[Latvia]], [[Liettua]], [[Luxemburg]], [[Malta]], [[Portugali]], [[Puola]], [[Ranska]], [[Romania]], [[Ruotsi]], [[Saksa]], [[Slovakia]], [[Slovenia]], [[Suomi]], [[Tanska]], [[Tšekki]], [[Unkari]], [[Viro]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta]].
 
Ehdokasmaita ovat ne maat, jotka ovat hakeneet EU:n jäsenyyttä ja joiden hakemus on hyväksytty virallisesti. Tällä hetkellä ehdokasmaita on kolme: [[Kroatia]], [[entinen Jugoslavian tasavalta [[Makedonia]] ja [[Turkki]]. Ennen kuin ehdokasmaa voi liittyä EU:hun, sillä on oltava vakaa demokraattinen hallintojärjestelmä ja instituutiot, jotka varmistavat [[oikeusvaltio]]periaatteen noudattamisen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen. Sillä on myös oltava toimiva [[markkinatalous]] ja hallinto, joka kykenee panemaan EU:n lait ja politiikat täytäntöön. Kunkin ehdokasmaan omat erityiset jäsenyysehdot määritellään [[Euroopan komissio]]n kanssa käytävissä neuvotteluissa. Neuvottelut kestävät yleensä vuosia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Perustietoa Euroopasta ja eurooppalaisista | Selite=s. 75 | Julkaisupaikka= Luxemburg| Julkaisija=Euroopan komissio | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 92-79-03612-2}}</ref>
 
[[Balkan]]in maiden kanssa EU:lla on erityisiä assosiaatiosopimuksia, joiden tarkoituksena on tasoittaa tietä EU:n jäsenyyteen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Perustietoa Euroopasta ja eurooppalaisista | Selite=s. 79 | Julkaisupaikka= Luxemburg| Julkaisija=Euroopan komissio | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 92-79-03612-2}}</ref>
 
EU:ta on luonnehdittu ainutlaatuiseksi. Unioni ei ole liittovaltio, kuten esimerkiksi Yhdysvallat, koska sen jäsenvaltiot ovat riippumattomia ja itsenäisiä kansakuntia. Se ei ole myöskään puhtaasti hallitustenvälinen järjestö YK:n tapaan, koska jäsenvaltiot ovat yhdistäneet voimavaransa saadakseen enemmän vaikutusvaltaa kuin niillä yksin voisi olla. Voimavarat yhdistetään unionin toimielinten tekemillä yhteisillä päätöksillä. Toimielimiä ovat vaaleilla valittu [[Euroopan parlamentti]], jäsenvaltioiden hallituksia edustava [[Euroopan unionin neuvosto|neuvosto]] sekä [[Euroopan komissio]], joka tekee ehdotuksia kahdelle ensiksi mainitulle elimelle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Näin Euroopan unioni toimii. Tietoa EU:n toimielimistä | Selite=s. 47 | Julkaisupaikka= Luxemburg| Julkaisija=Euroopan komissio | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 92-79-03656-4}}</ref>
 
Toimielimiä ovat vaaleilla valittu [[Euroopan parlamentti]], jäsenvaltioiden hallituksia edustava [[Euroopan unionin neuvosto|neuvosto]] sekä [[Euroopan komissio]], joka tekee ehdotuksia kahdelle ensiksi mainitulle elimelle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Näin Euroopan unioni toimii. Tietoa EU:n toimielimistä | Selite=s. 47 | Julkaisupaikka= Luxemburg| Julkaisija=Euroopan komissio | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 92-79-03656-4}}</ref> Neljäs keskeinen toimielin on [[Euroopan yhteisöjen tuomioistuin]], joka huolehtii siitä, että EU:n lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Näin Euroopan unioni toimii. Tietoa EU:n toimielimistä | Selite=s. 26 | Julkaisupaikka= Luxemburg| Julkaisija=Euroopan komissio | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 92-79-03656-4}}</ref>
 
EU:n toimielinten yhteenlaskettu henkilöstömäärä on noin 40 000 työntekijää.
EU oli matkalla kohti suurinta siihenastista saavutustaan: yhteisen rahan käyttöönottoa. [[Euro]]a alettiin käyttää muissa kuin käteisrahoitustapahtumissa 1999. Eurosetelit ja kolikot laskettiin liikkeelle 2002 niin sanotun euroalueen 12 maassa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pascal Fontaine | Nimeke=12 oppituntia Euroopasta | Selite=s.11 | Julkaisupaikka= Luxemburg| Julkaisija=Euroopan komissio | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 92-79-02867-7}}</ref>
 
Maaliskuussa 2000 EU hyväksyi niin kutsutun [[Lissabonin strategianstrategia]]n unionin talouden nykyaikaistamiseksi. Tavoite oli turvata EU:n kilpailukyky esimerkiksi Yhdysvaltain ja vastateollistuneiden maiden kanssa. Strategiaan kuuluvat innovaatioiden ja investointien kannustaminen sekä koulutusjärjestelmien mukauttaminen tietoyhteiskunnan tarpeita vastaaviksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pascal Fontaine | Nimeke=12 oppituntia Euroopasta | Selite=s.11 | Julkaisupaikka= Luxemburg| Julkaisija=Euroopan komissio | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 92-79-02867-7}}</ref>
 
Euroopan unioni oli vasta laajentunut 15 valtion liitoksi, kun se alkoi valmistella uutta, ennennäkemättömän mittavaa laajentumista. EU:n ovelle olivat 1990-luvun puolivälissä alkaneet kolkutella niin entiset itäblokin maat (Bulgaria, Puola, Romania, Slovakia, Tšekki ja Unkari), entiset Baltian neuvostotasavallat (Latvia, Liettua ja Viro), entisen Jugoslavian maa (Slovenia) kuin kaksi pientä Välimeren saarivaltiotakin (Kypros ja Malta). Jäsenyysneuvottelut aloitettiinkin loppuvuodesta 1997 ja 1. toukokuuta 2004 Euroopan unioni laajeni 25 jäsenvaltion yhteisöksi, kun kymmenen hakijamaata liittyi siihen. Bulgarian ja Romanian vuoro tuli 1. tammikuuta 2007.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pascal Fontaine | Nimeke=12 oppituntia Euroopasta | Selite=s.11 | Julkaisupaikka= Luxemburg| Julkaisija=Euroopan komissio | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 92-79-02867-7}}</ref>
4 846

muokkausta