Ero sivun ”Adolf Bastian” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lisätty kuva työkalulla http://toolserver.org/~emijrp/imagesforbio/
p kh, typo
Rivi 1:
[[Tiedosto:Adolf Bastian.jpg|thumb|right|Adolf Bastian]]
'''Adolf Bastian''' ([[26. kesäkuuta]] [[1826]] – [[2. helmikuuta]] [[1905]]) oli 1800-luvun [[yleisnero]], joka tunnetaan erityisesti panoksestaan [[etnografia]]n ja [[antropologia]]n kehittymiseksi tieteiksi. Nykypsykologia on hänelle kiitollisuudenvelassa hänen teoriastaan ''Elementargedanke'', jonka seurauksena [[Carl Jung]] kehitti teoriateorian [[arkkityyppi|arkkityypeistä]].<ref>Campbell, Joseph. The Masks of God: Primitive Mythology, p. 32. London: Secker & Warburg: 1960. "Jung's idea of the "archetypes" is one of the leading theories, today, in the field of our subject. It is a development of the earlier theory of Adolf Bastian..."</ref>
 
Bastian syntyi [[Bremen]]issä varakkaaseen saksalaiseen kauppiasperheeseen. Hän opiskeli oikeustiedettä [[Heidelbergin yliopisto]]ssa, [[biologia]]a nykyisessa Berliinin [[Humboldtin yliopisto]]ssa, [[Jenan yliopisto]]ssa ja [[Würzburgin yliopisto]]ssa. Würzburgissa hän kuunteli [[Rudolf Virchow]]in luentoja ja hän kiinnostui silloin 'etnologaksi' sanotusta tieteenalasta. Viimein hän päätyi opiskelemaan lääketiedettlääketiedettä ja valmistui [[Praha]]n [[Kaarlen yliopisto]]sta 1850.
 
Bastian ryhtyi laivalääkäriksi, ja meni kahdeksanvuotiselle purjehdukselle, joka vei häntä ympäri maailmaa. Tämä oli ensimmäinen hänen neljännesvuosisadan aikana tekemistään matkoista Saksan ulkopuolella. Hän palasi Saksaan 1859 ja kirjoitti suositun kertomuksen matkoistaan sekä kolmiosaisen teoksen ''Der Mensch in der Geschichte'', jossa hän käsittelee ihmistä historian kuluessa ja josta tuli hänen tunnetuin teoksensa.
 
Vuonna 1861 hän lähti nelivuotiselle matkalle [[Kaakkois-Asia]]an ja hänen kuvauksensa tuosta matkasta, ''Die Völker des östlichen Asien'', kasvoi kuusiosaiseksi. Seuraavat kahdeksan vuotta hän oleskeli Pohjois-Saksassa ja perusti merkittäviä etnologisia laitoksia Berliiniin. Hän oli aina ollut innokas keräilijä, ja hänen panoksensa Berliinin kuninkaallisen museon (Museum für Völkerkunde) kokoelmien luomiseksi oli niin runsas, että lähinnä hänen lahjoitustensa pohjalta perustettiin toinen museo, Kansantaiteen museo. Hänestä tuli Kuninkaallisen museon ensimmäinen johtaja.
 
1870-luvulla Bastian matkusteli laajasti [[Afrikka|Afrikassa]] ja Amerikan mantereella. Hän kuoli 1905 [[Port of Spain]]issa [[Trinidad ja Tobago]]ssa yhdellä matkoistaan.