Ero sivun ”Pohjan sota” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Sodan alkaminen Puolassa 1655–56: pohjoinen hyökkäys laatokalla |
|||
Rivi 15:
Vuonna 1655 Ruotsin armeijat lähtivät etenemään Pommerista ja Liivinmaalta Puolaan. Puolan heikkouden vuoksi osa aatelisista siirtyi suoraan Ruotsin puolelle. [[Väinänlinna]] vallattiin 1. heinäkuuta. Syyskuussa Puolan armeija lyötiin [[Zarnowin taistelu]]ssa ja vallattiin [[Varsova]]. Kun vielä [[Krakova]] vallattiin puolalaisilta, oli syksyllä lähes koko Puolan ydinalue Kaarlen X Kustaan hallussa.
Loppuvuodesta 1655 Brandenburgin [[vaaliruhtinas]] [[Fredrik Vilhelm (Brandenburg)|Fredrik Vilhelm]] uhkasi Ruotsia sodalla. Kaarle kääntyi pohjoiseen ja pakotti Fredrikin solmimaan 7.
==Venäjä julistaa sodan==
Toukokuussa 1656 tsaari Aleksei Mihailovitš julisti sodan Ruotsille tavoitteena reitin avaaminen Itämerelle. Kesäkuun alkupäivinä venäläiset hyökkäsivät pohjoisessa [[Pähkinälinna]]a ja [[Käkisalmen linna]]a kohti ([[Ruptuurisota]] 1956-1658). Venäläiset saivat nopeasti koko Laatokan alun hallintaansa piiritettyä Käkisalmen linnaa lukuun ottamatta. Etelämpänä venäläiset valtasivat kesällä Väinänlinnan sekä Kokenhausenin, ja ryhtyivät elokuun lopussa piirittämään [[Riika]]a. Piiritys kuitenkin epäonnistui, sillä Venäjällä ei ollut käytössään laivastoa. Kesällä puolalaiset nousivat kapinaan ruotsalaisia valloittajia vastaan. Kansannousu pakotti Kaarlen vetäytymään lähemmäs Itämerta piirittämään [[Danzig]]ia, aluelle jossa joukkojen huoltaminen olisi helpompaa.
[[kuva:Kurfürst Friedrich Wilhelm von Brandenburg 2.gif|thumb|Brandenburgin vaaliruhtinas [[Fredrik Vilhelm (Brandenburg)|Fredrik Vilhelm]]. (G. Flinckin maalaus 1652)]]
| |||