Ero sivun ”Suomen III armeijakunta (talvisota)” versioiden välillä

Talvisodan alkaessa Karjalan kannaksella hyökkäsi Suomen alueelle [[NeuvostoliittoNeuvostoliiton 7. armeija|Neuvostoliiton]] 7. Armeija]], jota komensi 2. luokan armeijakomentaja V. Jakovlev. 7. Armeijaan kuului sodan alkaessa yhteensä yhdeksän [[Neuvostoliiton divisioonien määrävahvuus talvisodassa|divisioonaa]] ja panssariarmeijakunta. Alueelle oli siis ilmeisesti keskitetty lähes 200 000 miestä, n. 1500 panssaroitua ajoneuvoa sekä n. 900 tykkiä ja kranaatinheitintä. <ref>Jorma Järventaus jne.: "Suomi sodassa" s.50</ref>

Joulukuun 1939 aikana [[Stavka|Neuvostoliiton pääsotaneuvosto]] totesi Puna-armeijan kärsineen merkittäviä tappiota ja epäonnistuneen Suomen valtaamisessa lyhyessä ajassa (kuten ennakkoon oli arveltu). Pääsotaneuvosto arvioi tehdyiltä suunnitelmilta puuttuneen todellisuuspohjan ja totesi suomalaisten puolustuskykyä aliarvioidun merkittävästi. Tästä syystä pääsotaneuvosto päätti perustaa Suomea vastaan uuden, Luoteisen Rintaman, jolle annettiin käytettäväksi merkittävä määrä [[Neuvostoliiton divisioonat talvisodassa|uusia joukkoja]]. Helmikuussa 1940 Kannaksella hyökkäsi lisäkeskitysten jälkeen n. 600 000 miestä, 1200-1400 panssaroitua ajoneuvoa, joita tuki lähes 4 000 tykkiä ja kranaatinheitintä. Kaikkiaan alueella laskettiin toimivan noin 25 divisioonaa. <ref>Jorma Järventaus jne.: "Suomi sodassa" s.50-51</ref>