Ero sivun ”Thomas Stenbäck” versioiden välillä

784 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p
'''Thomas Stenbäck''' ([[1713]] [[Ilmajoki]] – [[1776]] [[Liminka]]) oli suomalainen pappi.<ref>[http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/txt/misc/raahessa.html Yrjö Reinilän esitelmä]</ref>
'''Thomas Stenbäck''' (s. 1713 [[Laihia]], Etelä-Pohjanmaa) oli Raahen-Salon kirkkoherrakunnan pitkäaikainen kirkkoherra vuosina 1757–1773. Hän aloitti työuransa 24-vuotiaana [[Ilmajoki|Ilmajoella]] Etelä-Pohjanmaalla kappalaisena ja oli myös edustajana valtiöpäivillä 1750-luvulla. Hänen kirkkoherran virkakautensa alkupuolelle ajoittuu Raahen-Salon kirkkoherrakunnan ns. suuri kirkkoriita. Kirkkoherrana ollessaan hän kunnostautui myös paikkakunnan historian tutkijana ja kirjoitti ruotsiksi ensimmäisen [[Saloinen|Saloisten]] ja Raahen alueen historiikin ''Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista'', joka perustuu osittain vanhempaan salolaiseen käsikirjoitukseen, ns. Codex Peitziukseen. [[Martti Levón]] suomensi Stenbäckin teoksen vuonna 1970. Stenbäckin johdolla kunnostettiin Saloisten kirkkoherran pappila Mikkelä, jonka vanhempi päärakennus eli nykyinen renkitupa on rakennettu juuri Stenbäckin aikana.<ref>Kotiseutumme Pattijoki, Raahe, Vihanti 2001-2002, Botnia-foto oy.</ref><ref>Raahen tienoon historia II, Toivo Nygård, Heikki Rantatupa, Pekka Toivanen, Ossi Viita 1995.</ref><ref>Pappeja, talonpoikia, Martti Levón 1971.</ref>
 
'''Thomas Stenbäck''' (s. 1713 [[Laihia]], Etelä-Pohjanmaa) oli Raahen-Salon kirkkoherrakunnan pitkäaikainen kirkkoherra vuosina 1757–1773. Hän aloitti työuransa 24-vuotiaana [[Ilmajoki|Ilmajoella]] Etelä-Pohjanmaalla kappalaisena ja oli myös edustajana valtiöpäivillä 1750-luvulla. Hänen kirkkoherran virkakautensa alkupuolelle ajoittuu Raahen-Salon kirkkoherrakunnan ns.niin sanottu suuri kirkkoriita. Kirkkoherrana ollessaan hän kunnostautui myös paikkakunnan historian tutkijana ja kirjoitti ruotsiksi ensimmäisen [[Saloinen|Saloisten]] ja Raahen alueen historiikin ''Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista'', joka perustuu osittain vanhempaan salolaiseen käsikirjoitukseen, ns.niin sanottuun ''Codex Peitziukseen''. [[Martti Levón]] suomensi{{Lähde}} Stenbäckin teoksen vuonna 1970 ja kirjoitti siihen esipuheen. Stenbäckin johdolla kunnostettiin Saloisten kirkkoherran pappila Mikkelä, jonka vanhempi päärakennus eli nykyinen renkitupa on rakennettu juuri Stenbäckin aikana.<ref>Kotiseutumme Pattijoki, Raahe, Vihanti 2001-2002, Botnia-foto oy.</ref><ref>Raahen tienoon historia II, Toivo Nygård, Heikki Rantatupa, Pekka Toivanen, Ossi Viita 1995.</ref><ref>Pappeja, talonpoikia, Martti Levón 1971.</ref>
 
==Julkaisut==
*Döpta christnas enighet, [1751]
*Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista, Esipuheen kirj. Martti Levón ; Julk.: Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistys. Julkaistu: Oulu : Pohjoinen, 1970.
*Beskrifning öfver Brahestad o. Salo Sockens historik.
*Hädanfärd, wälfärd, 1735
*Lähtö- ja hyvästijättö-saarna : pidetty Ilmajoen emäkirkosa 1757, Hjält 1825
*Se cuoleman catkeruden makeuttawa : Jumalan lasten autuus, christillises ruumijn saarnas, .., 1750, Nils Aeimelaeuksen ruumissaarna
*Wanhurscauden catomatoin cunnia-kruunu, 1771
 
==Lähteet==