Ero sivun ”Irakin–Iranin sota” versioiden välillä

[[Saddam Hussein]] aloitti [[sota|sodan]] [[Irak]]in ja [[Iran]]in välille, koska hän halusi vallata vallankumouksen heikentämältä Iranilta [[öljy]]kenttiä, saavuttaa ylivalta-aseman [[Persianlahti|Persianlahdella]] ja vallata koko [[Šatt al-Arab]]in vesiväylän, joka on [[Eufrat]]in ja [[Tigris]]in yhtymäkohta ja maiden pitkällisen kiistän aihe.

Alussa Irak menestyi sodassa hyvin, mutta kahden vuoden kuluessa Iran pääsi niskan päälle.

Sota pitkittyi vuosia kestäväksi asemasodaksi, joka rasitti molempien maiden taloutta. Iranin johtaja Khomeini halusi kostaa Irakille sodan aloittamisen. Varsinkin Irak ajautui sodan takia valtaviin velkoihin. Iranille oli tyypillistä jalkaväkeä käyttävä sodankäyntitapa, Irakilla puolestaan oli käytössään enemmän raskasta kalustoa. Voimasuhteet olivat suunnilleen tasan sotakoneistojen erilaisuudesta huolimatta.

Sota oli äärimmäisen julma, siinä käytiin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] tapaan suuria maataisteluita [[jalkaväki]]joukkojen välillä, ja sen kuluessa käytettiin myös [[kemiallinen ase|kemiallisia aseita]] ja lapsia [[ihmisaalto]]hyökkäyksissä. Iranin miestappiot olivat valtavat. Iranin ja Irakin sota vaikutti maailman öljyn hintoihin, kun molemmat sotijat upottivat toistensa alueelle purjehtivia tankkereita. USAja alkoitästä senjohtuen takiaUSA alkoi suojella Kuwaitin tankkereita. Sota loppui, kun sodan lopussa Irak alkoi taas menestyä ja Iran tunsi itsensä kansainvälisesti eristetyksi{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}.