Ero sivun ”Realismi (taide)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) →Katso myös: * Femme nue couchée pois, ellei artikkelissa ole yleistä luetteloa realistisista maalauksista (ei kai realismin tunnetuin teos?) |
tark. määr. viit. |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee realismia taiteessa. Muista realismi -sanan merkityksistä katso artikkeli [[realismi]]}}
[[Kuva:Gustave Courbet 010.jpg|thumb|350px|Gustave Courbet, ''Bonjour, Monsieur Courbet'', 1854. Tunnettu realistinen maalaus. Taiteilija tapaa mesenaattinsa maalaisympäristössä.]]
'''Realismi''' ({{K-fr|réalisme}}=todenmukaisuus) on [[kuvataide|kuvataiteissa]] ja [[kirjallisuus|kirjallisuudessa]] [[1800-luku|1800-luvun]] puolenvälin suuntaus, joka alkoi [[Ranska]]sta. Realistien tavoitteena oli kuvata jokapäiväisiä hahmoja, tilanteita, ongelmia ja tapahtumia käyttäen todenmukaista kuvaamistapaa, jossa asioita pyrittiin kuvaaman sellaisina kuin ne elämässä olivat.
Alun perin yksinkertaisena pidetyn sanan määrittely on osoittautunut vaikeaksi. Laajassa mielessä realismi voi tarkoittaa kaikkia ulkoisen [[Todellisuus|todellisuuden]] kuvaamiseen pyrkiviä taidesuuntia. Toisaalta se tarkoittaa jaksoa 1800-luvun taiteessa ja kirjallisuudessa omine tyylipiirteineen. Realismi on käsitetty myös henkiseksi, filosofiseksi ja maailmankatsomukselliseksi liikkeeksi. <ref>Riitta Ojanperä ja Liisa Laajoki, ''Taiteen sanakirja'', Otava 2000, s. 367.</ref>
Realismi oli vastaus sitä edeltäneelle [[romantiikka|romantiikalle]], jossa kohteita käsiteltiin ihannoivasti. Realisteille oli tyypillistä suurieleisyyden ja [[klassismi|klassisten]] muotojen hylkääminen ja korvaaminen arkipäiväisillä tai ”realistisilla” aiheilla. Realismin ihanne oli [[jumala|jumalien]] tai [[sankari]]en sijaan tavallinen [[talonpoika]] tai [[työläinen]]. Monet, joskaan eivät kaikki, realistit olivat samalla [[sosialismi|sosialisteja]].▼
Realismi-sanaa alettiin käyttämään 1800-luvulla. Aikaisemmin, esimerkiski 1600-luvun taidepuheessa todellisuuden jäljittelyyn viittasivat muun muassa sanat [[mimesis]] ja [[imitaatio]]. <ref>''Taiteen pikkujättiläinen'', Wsoy 1991, s. 570-572</ref> Nykyaikana todellisuuden jäljittelystä käytetään sanaa [[simulaatio]].
▲Realismi oli vastaus sitä edeltäneelle [[romantiikka|romantiikalle]], jossa kohteita käsiteltiin ihannoivasti. Realisteille oli tyypillistä suurieleisyyden ja [[klassismi|klassisten]] muotojen hylkääminen ja korvaaminen arkipäiväisillä tai ”realistisilla” aiheilla. He reagoivat romantiikan [[subjektiivisuus|subjektiivisuutta]] ja vihjailevuutta vastaan. <ref>Herbert Read, ''The Thames and Hudson Dictionary of Art and Artists'', 1985, s. 276.</ref> Realismin ihanne oli [[jumala|jumalien]] tai [[sankari]]en sijaan tavallinen [[talonpoika]] tai [[työläinen]]. Monet, joskaan eivät kaikki, realistit olivat samalla [[sosialismi|sosialisteja]].
Lähes samanaikainen, [[romantiikka|romantiikan]] pyrkimyksiä vastaan noussut taiteen suuntaus oli [[naturalismi]], joka on äärimmäiseen todenmukaisuuteen pyrkivä, myös kielteisiä ilmiöitä kuvaava kirjallisuuden ja kuvataiteen suuntaus. Tarkka raja naturalismin ja realismin välillä on epäselvä.
Rivi 53 ⟶ 57:
Kuva:Letna stalin sousosi.jpg|[[Otakar Švec]], [[Josif Stalin]]in muistomerkki Letnássa, [[Praha]]ssa, 1955-1962.
</gallery>
==Viittet==
{{Viitteet}}
== Katso myös ==
| |||