Ero sivun ”Realismi (taide)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee realismia taiteessa. Muista realismi -sanan merkityksistä katso artikkeli [[realismi]]}}
[[Kuva:Gustave Courbet 010.jpg|thumb|350px|Gustave Courbet, ''Bonjour, Monsieur Courbet'', 1854. Tunnettu realistinen maalaus. Taiteilija tapaa mesenaattinsa maalaisympäristössä.]]
Kuvataiteissa ja kirjallisuudessa '''realismiRealismi''' on [[kuvataide|kuvataiteissa]] ja [[kirjallisuus|kirjallisuudessa]] [[1800-luku|1800-luvun]] puolenvälin suuntaus, joka alkoi [[Ranska]]sta. Realistien tavoitteena oli kuvata jokapäiväisiä hahmoja, tilanteita, ongelmia ja tapahtumia käyttäen todenmukaista kuvaamistapaa, jossa asioita pyrittiin kuvaaman sellaisina kuin ne elämässä olivat.
 
Realismi oli vastaus sitä edeltäneelle [[romantiikka|romantiikalle]], jossa kohteita käsiteltiin idealisoiden eli ihannoivasti. Realisteille oli tyypillistä teatraalisuudensuurieleisyyden ja [[klassismi|klassisten]] muotojen hylkääminen ja korvaaminen arkipäiväisillä tai ”realistisilla” teemoillaaiheilla. Realismin ihanne oli [[jumala|jumalien]] tai sankarien[[sankari]]en sijaan tavallinen [[talonpoika]] tai [[työläinen]]. Monet, joskaan eivät kaikki, realistit olivat samalla [[sosialismi|sosialisteja]].
 
Lähes samanaikainen, [[romantiikka|romantiikan]] pyrkimyksiä vastaan noussut taiteen suuntaus oli [[naturalismi]], joka on äärimmäiseen todenmukaisuuteen pyrkivä, myös kielteisiä ilmiöitä kuvaava kirjallisuuden ja kuvataiteen suuntaus. Tarkka raja naturalismin ja realismin välillä on epäselvä.
 
Realismin suuntauksia on taiteen ja kirjallisuuden historiassa ollut useita.
Rivi 13:
Vaikka realismi kirjallisuudessa ei ole tiettyyn aikaan, paikkaan tai muutamiin kirjailijoihin rajoittuva tiukka koulukunta, liitetään se ennen kaikkea 1800-luvun ranskalaisnimiin, kuten [[Gustave Flaubert]]iin ja tyylin varhaiseen edustajaan [[Honoré de Balzac]]iin. [[George Eliot]] vei realismin [[Britannia]]an ja [[Dean Howells]] [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]].
 
[[Venäjä|Venäläisen]] realismin edustajia olivat muiden muassa [[Leo Tolstoi]], [[Fjodor Dostojevski]] ja [[Ivan Turgenev]]. [[Draama|Näytelmäkirjallisuudessa]] realismia edusti norjalainen[[norja]]lainen [[Henrik Ibsen]].
 
Suomalaisia 1800-1900-luvun vaihteen realisteja olivat [[Juhani Aho]] ja yhteiskunnallisesti kantaaottava [[Minna Canth]].
 
Osa realisteista tähtäsi kansan elinolojen parantamiseen, kun taas toisille riitti todellisuuden tarkka kuvaaminen ilman [[politiikka|poliittista]] sanomaa. 1800-luvun puolivälin jälkeen realismi alkoi muuttua kärjistymäkseen naturalismiksi, jonka tunnetuimmat edustajat olivat [[Emile Zola]] ja [[Guy de Maupassant]]. Naturalismi pyrki tarkkaan todellisuuden havainnointiin, se pyrki kehittämään ”tieteellisen romaanin”. Liike ei ollut kuitenkaan pitkäikäinen.
 
== Naturalismi, sosialistinen ja yhteiskunnallinen realismi==
 
Naturalismina pidetään tarkkaa, usein pikkutarkkaa, luonnonmukaista kuvausta, kun taas realismissa saattaa olla todellisuutta pelkistäviä, yleistäviä ja suuntaavia piirteitä. Erästä naturalismin suuntausta kutsutaamkutsutaan fotonaturalismiksi tai [[fotorealismi]]ksi. Siinä taiteilijat pyrkivät jäljittelemään valokuvan taltioimaa maailmaa piirustuksissaan, maalauksissaan tai veistoksissaan.
 
[[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] esiintyi vuosina 1934–1991 oma realismin muoto, [[sosialistinen realismi]], joka oli maan taiteen ylimpänä ohjenuorana Neuvostoliiton hajoamiseen saakka. Neuvostoliiton mallin mukaista sosialistista realismia oli noudatettava myös muissa sosialistisissa maissa.
Rivi 37:
Inhorealismi ei tyydy esittämään asioita luonnollisina, vaan keskittyy asioiden huonoina tai rumina pidettyihin ominaisuuksiin tai liioittelee niitä. [[Naturalismi]]a on joskus syytetty inhorealismista.
 
Vuonna [[1946]] perustetun Wienin fantastisen realismin koulukunnan uskonnollinen ja [[esoteerisuus|esoteerinen]] [[symbolismi]] pyrki kunnioittamaan vanhojen mestareiden tekniikkaa ja heidän taiteessaan näytteli keskeistä osaa pyrkimys selkeyteen ja yksityiskohtien tarkkaan kuvaamiseen. Fantastisen realismin koulukuntaan kuuluivat muun muassa professori [[Albert Paris Gütersloh]]in oppilaat [[Ernst Fuchs]], [[Arik Brauer]], [[Rudolf Hausner]], [[Wolfgang Hutter]], [[Anton Lehmden]] ja [[Fritz Janschka]], joiden edustamassa taiteessa on nähty yhteyksiä varhaiseen flaamilaiseen maalaustaiteeseen.
 
Suuntaus nimeltä fantastinen realismi vaikutti hetken aikaa myös kirjallisuudessa 1960-luvulla. Aluksi kirjallisesti suuntautunut, mutta myöhemmin kuvataiteilijana tunnettu [[kittilä]]läinen kuvataiteilija [[Kalervo Palsa]] nimitti tyyliään fantastiseksi realismiksi.
Rivi 59:
* [[Uusi realismi]]
* [[Femme nue couchée]]
 
[[Luokka:Realismi (taide)|*]]
 
{{Länsimainen taide}}
 
[[Luokka:Realismi (taide)|*]]
 
[[ar:الواقعية]]