Ero sivun ”Merimies” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 5:
Laivalle merimieheksi värväytymistä kutsutaan pestautumiseksi. Laivan näkökulmasta voidaan puhua myös miehistön mönsträämisestä.
Usein on pestauduttu suoraan satamassa olevaan laivaan, jossa on kuultu olevan vapaita merimiehen vakansseja.<ref>Nieminen 2003, 20.</ref> Miehistötarpeesta on voitu kuuluttaa ja pestuutilaisuuksia pitää kirkonmäellä sunnuntaisin.<ref>Järäinen 2006, 58.</ref>
Virallisempia rekrytointikanavia ovat olleet satamakonttorit ja merimiesten ammattiliittojen (Suomessa MerimiesunioniMerimies-Unioni ry) organisoima työnvälitys. Paikkojen jako laivoille on perustunut ilmoitettuun tarpeeseen ja pestiä odottavien merimiesten jonotuslistoihin.
 
Tavallista on aiemmin ollut, että merimies on aloittanut uransa "stand- by"-työläisenä, kun laivaa on satamassa varusteltu matkaa varten. Tie merimieheksi on usein alkanut aputehtävistä. Merille on ensi kertaa lähdetty laivapoikana, "kajuut'poikana", "messikallena", kokkipoikana ja jungmannina.<ref>Järäinen 2006, 59.</ref>
Rivi 17:
===Vahtijärjestelmä===
Merellä oltaessa laiva jatkaa kulkuaan pääsääntöisesti vuorokauden ympäri. Tämän mahdollistamiseksi käytetään vahtivuoroiksi tai vahdeiksi kutsuttua [[vuorotyö]]järjestelmää. 4:4-järjestelmässä merimies on neljä tuntia vahdissa ja sen jälkeen neljä tuntia vapaana, 4:8-järjestelmässä neljän tunnin vahtivuoroa seuraa kahdeksan tunnin vapaavahti. 4:4-vahtijärjestelmän tekee raskaaksi mm. se, ettei mahdollisuutta pitkään yhtämittaiseen uneen ole. Miesten ruokailu sekä omista varusteista ja hygieniasta huolehtiminen on voitu ajoittaa tapahtuvaksi nimenomaan vapaavahdilla.<ref>Lavón 1994, 6, 25</ref>
 
==Elämä satamissa==
Satama on perinteisesti merkinnyt eristetyn ja sidotun laivassaolon jälkeen merimiehelle vapautta sekä rajatusta tilasta että siihen liittyvästä sosiaalisesta kontrollista.