Ero sivun ”Korjausmuunnin” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KielimiliisiBot (keskustelu | muokkaukset)
p kh+, typos fixed: ja ja → ja using AWB
Rivi 27:
Laite ja menetelmä on kehitetty Suomessa kesällä 1943, joskaan ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että vastaavia menetelmiä ole voitu keksiä muuallakin. Kyseessähän on mitä suurimmassa määrin salassapidettävä asia; myös Suomessa korjausmuunninmenetelmä ja sen keksijän henkilöllisyys oli erittäin salainen vuoteen -45 saakka.
 
Keksijänä on pidettävä majuri Unto Petäjää, joka tuolloin toimi opettajana Tykistön Ampumakoulussa, Maaselän Suvi-Kumsan kylässä. Hän opetti menetelmää opilailleenoppilailleen ja tarkistutti sen toimivuuden kovapanosammunnoissa. Hänen esimiehensä eversti Eino Honko kertoi Päämajassa käydessään menetelmästä tykistön tarkastajalle [[Vilho Nenonen|kenr Nenoselle]], joka kutsui Petäjän Päämajaan esitelmäänesittelemään keksintöään. Käyttöönotto tapahtui tykistön tarkastajan käskyllä n:o 11 heinäkuussa 1943 <ref>Jyri Paulaharju - Martti Sinerma - Matti Koskimaa:Suomen kenttätykistön historia II osa ISBN 952-90-5511-0</ref>
 
Merkittävää on, ettei tulenjohtajan työskentely ole juurikaan muuttunut enää korjausmuuntimen keksimisen jälkeen tähän päivään mennessä. Tuliasemassa tykkien ja [[kranaatinheitin|kranaatinheittimien]] ampuma-arvot määritetään nykyisin tykistölaskimella, joka nopeuttaa ampuma-arvojen laskentaa, mutta tulenjohtaja antaa edelleen korjauksensa tuliyksikölle omasta tähystyssuunnastaan katsoen.