Ero sivun ”Einari Weijo” versioiden välillä

'''Einari Walter Weijo''' (Käytti Saksassa peitenimeäpeitenimellä '''Wickström'''), ({{Syntymä- ja kuolinaika|8|1|1881|[[Korpilahti]]|29|1|1954|[[Korpilahti]]}}) oli suomalainen jäkärieversti[[jääkäriliike|jääkärieversti]]. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Johan Walter Engström ja Amanda Hinkkala.

Weijo syntyi maanviljelijäperheeseen Korpilahdelle. Hänen vanhempansa olivat Johan Walter Engström ja Amanda Hinkkala. Weijo kirjoitti ylioppilaaksi [[Jyväskylän lyseo]]sta vuonna 1903 ja liittyi [[Hämäläis-Osakunta]]an. Opintojaan hän jatkoi [[Polyteknillinen opisto|polyteknillisessä opistossa]] [[Helsinki|Helsingissä]] vuosina 1903 - 1905 ja Karlsruhen[[Karlsruhe]]n teknillisen korkeakoulun kemiallis-teknologisella osastolla vuosina 1911 - 1914. [[Sotakorkeakoulu]]n komentajakurssin hän kävi vuonna 1927.

Weijo liittyi yhtenä ensimmäistenensimmäisistä vapaaehtoisten joukkoon,vapaaehtoisiin joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava [[Lockstedtin harjoitusjoukko|Pfadfinder-kurssi]],. jokaKurssi järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla [[Lockstedter Lager]]in harjoitusalueella. Leirille hänWeijo ilmoittautui 27. helmikuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 1. komppaniaan. Myöhemmin hänet sijoitettiin Kuninkaallisen, Preussin [[Jääkäripataljoona 27]]:n 1. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 6. marraskuuta 1915 alkaen pataljoonan 3. komppaniaan. Hän

Weijo otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Misse-joki|Misse-joella]], josta hänet siirrettiin 22. elokuuta 1916 pataljoonan täydennysjoukkoon ja komennettiin etappitehtäviin Suomeen. Suomessa hän toimi läntisellä etapilla aluksi Kurppaan etappiaseman hoitajana Kärsämäen ja Pyhäjärven rajalla. Myöhemmin hänet siirrettiin koko pohjoisen etapin johtajaksi. Takaisin Saksaan hän palasi 11. tammikuuta 1917 pataljoonan täydennysjoukkoon, mistä hänet siirrettiin 27. maaliskuuta 1917 alkaen 3. komppaniaan. Weijo suoritti vuonna 1917 Libaussa järjestetyn sotakoulun A-kurssin.

Weijo saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana kapteeniksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin [[Suomen sisällissota]]an komppanianpäälliköksi [[4. jääkärirykmentti|4. Jääkärirykmentin]] [[8. jääkäripataljoona]]n 3. komppaniaan. HänWeijo otti osaa taisteluihin Raudussa ja rajaseudulla.

Sisällissodan jälkeen Weijo siirrettiin Yleisesikuntaan, missä hänet sijoitettiin koulutusosastolle toimistoupseeriksi. Weijo erosi armeijasta 31. tammikuuta 1919 liittyäkseenlähteäkseen vapaaehtoisena [[heimosodat|heimosotiin]]. Hän liittyi [[Viron vapaussotaanvapaussota]]an lähteviin joukkoihin. Viron vapaussodassa hän toimi Suomalaistensuomalaisten joukkojen esikunnassa operatiivisen osaston päällikkönä koko sodan ajan. Virosta palattuaan Weijon mieli halaji taistelutantereille jaWeijo liittyikinliittyi vapaaehtoisena [[Aunuksen retkikunta|Karjalan (Aunuksen) retkikuntaan]], missä hän toimi ylipäällikön esikuntapäällikkönä 1. toukokuuta - 9. syyskuuta 1919 välisen ajan.

Sotaretkiltä palattuaan Weijo astui takaisin armeijan palvelukseen ja hänet sijoitettiin 19. marraskuuta 1919 toimistoupseeriksi Sotaministeriöön. Sotaministeriöstä hänet siirrettiin 7. tammikuuta 1920 alkaen komentajaksi [[Viipurin rykmentti|Viipurin rykmentin]] III pataljoonaan. Hänet komennettiin [[Viipurin Rykmentti|Viipurin rykmentistä]] 20. syyskuuta 1920 [[Kadettikoulu]]un ja lopulta hän sai siirron 25. helmikuuta 1921 alkaen komppanianpäälliköksi kyseiseen kouluun (<ref>Tasavallan Presidentin Sotilaskäskysotilaskäsky Nn:o 9/25.2.1921)</ref>. Takaisin Viipurin rykmenttiin hänWeijo palasi 14. maaliskuuta 1923 ja hänet sijoitettiin rykmenttiin talouspäälliköksi 5. kesäkuuta 1923 alkaen III pataljoonan komentajaksi. [

[Savon Jääkärirykmentti]]in Weijo siirrettiin rykmentin komentajan apulaiseksi 10. syyskuuta 1924 ja rykmentin väliaikaisen komentajuuden hän vastaanotti 15. tammikuuta 1925. Seuraavaksi Weijo vastaanotti 5. syyskuuta 1925 alkaen [[Pohjanmaan Jääkäripataljoona]]n komentajuuden ja 1. heinäkuuta 1933 alkaen [[Suomen Polkupyöräpataljoona 2|Polkupyöräpataljoona 2]]:n komentajuuden. Polkupyöräpataljoona 2:n komentajana hän erosi ikänsä perusteella 8. tammikuuta 1936 ja siirtyi Korpilahdelle, missä hän viljeli maatilaansa

Weijo osallistui vuonna 1939 [[talvisota]]an[Ylimääräiset ylimääräistenharjoitukset|ylimääräisiin harjoitusten ([[YHharjoituksiin]]) aikana [[Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiiri]]n komentajana. Varsinaisten taisteluiden alettua[[talvisota]]an hänet komennettiin rintamalle ja hän sai komentoonsa [[Jalkaväkirykmentti 36 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 36:n]] ja osallistui sen komentajana mottitaisteluihin Laatokan koillispuolella. [[Jatkosota|Jatkosodan]] puhjettua Weijo komennettiin [[Keski-Pohjanmaan sotilaslääni]]n komentajaksi, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 1943 saakka, jonka jälkeen hänet vapautettiin palveluksesta ja hän jatkoi viljelijänä [[Korpilahti|Korpilahdella]]. Hänet haudattiin Korpilahdelle.

*Weijo E W: ''VII Jääkäripataljoona''.

*Weijo E W: ''Karjalan Jääkärit - Raudun taistelussa 5.4.1918'', sotilasaikakauslehti 1938, sss. 263-274.

*Weijo E W: ''Veljessota Suomessa v. 1918'', Lehti, 1918.

* Pohjan Prikaatin Kilta:[http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/komentajat/Veijo_EinariWalter.htm Pohjan Prikaatin Kilta: Einari Walter Veijon biografia]