Ero sivun ”Kansalaisluottamus” versioiden välillä

'''Kansalaisluottamus''' ({{k-sv|medborgerligt förtroende}}) oli aikaisemmin Suomen laissa tunnettu käsite, jonka avulla voitiin evätä ihmisen oikeus osallistua muun muassa poliittiseen toimintaan. Vuoden 1889/1894 [[Suomen rikoslaki|rikoslain]] nojalla voitiin[[rikos|rikoksiin]] syytetty tuomita lisärangaistuksena myös määräaikaiseensyyllistynyt, 1–15joka vuottatuomittiin kestävään, kansalaisluottamuksen menetykseen. Kansalaisluottamuksen menettänyt henkilö ei ollut vaalikelpoinen kunnallisissa[[kuritushuone]]- tai valtiollisissa vaaleissa[[vankeus]]rangaistuksiin, eikäoli voinutuseissa toimiatapauksissa todistajanasen eikälisäksi toisentuomittava henkilönmääräajaksi, asiamiehenä1–15 oikeudessa. Lisäksi henkilövuodeksi, jokamenettämään oli menettänytmyös kansalaisluottamuksensa,. eiTällöin voinuthän käydäoli kauppaakansalaisluottamusta eikävailla harjoittaatietyn erinäisiäajan elinkeinojavielä eikäsen voinutjälkeen, tullakun valituksihänet lautakuntiin tai yhdistyksienoli hallituksiinvapautettu.