Ero sivun ”Martta Koskinen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Neutraalius-malline, ks. keskustelusivu |
|||
Rivi 9:
Koskinen oli [[Hertta Kuusinen|Hertta Kuusisen]] ja [[Hella Wuolijoki|Hella Wuolijoen]] tuttava. Koskinen teki Wuolijoelle ompelijantöitä tämän omistamassa Marlebäckin kartanossa ja vielä molempien ollessa vankilassakin.
Koskinen jatkoi yllättävän pitkään, koska hän oli tietyllä tavoin epäilysten ulkopuolella. Viranomaiset eivät voineet mitenkään edes epäillä, että hänen kaltaisensa pitkä, näkyvä ja jo lapsuusaikaisesta tulirokosta aiheutuneen hyvin huonon kuulon johdosta vielä kovalla äänellä puhuva nainen, joka kaiken huipuksi oli pariinkin kertaan rangaistu tunnettu kommunisti, voisi olla vakooja; viranomaiset etsivät pienikokoista, massaan sulautuvaa ns. harmaavarpusta, jonka kuvittelivat olevan sopiva hiiviskelemään salakirjelaatikoille yön pimeydessä poliisipartioita, järjestyspatrulleja ja yleensä epäluuloisia ihmisiä väistellen
Jopa ammattirikollisuus oli, harvinaista kyllä, tässä suhteessa viranomaisten apuna - koska se oli heidän oma etunsa: vakoojien postilaatikoita tai salaisia radioasemia etsivät viranomaispartiot törmäsivät helposti salakuljetus- tai varastetun tavaran kätköihin jotka tietenkin takavarikoitiin. Siksi poliisin ilmiantajat, ns. ''vasikat'', kertoivatkin mahdollisimman liukkaasti kaikista vakoojien tempuista jotka suinkin havaitsivat.
Koskinen oli kaiken lisäksi ammattitaitoinen ompelija, joka osasi hyödyntää vähät käytettävissä olevat ainekset keskimääräistä paremmin ja pukeutui siis silmiinpistävän hyvin. Ompelijan työ eli vaatteiden nouto asiakkaiden luota ja palauttaminen olikin yllättävän toimiva naamio; Koskinen kuljetti salaiset tiedot pääosin päässään ja kirjoitti ne paperille vasta kotona tai yhdyshenkilön luona. Näin hän vältti pahimman vaaran eli pistokoepidätyksen ja sen jälkeen toimitetun ruumintarkastuksen. ▼
Koskinen oli kaiken lisäksi ammattitaitoinen ompelija, joka osasi hyödyntää vähät käytettävissä olevat ainekset keskimääräistä paremmin ja pukeutui siis silmiinpistävän hyvin.
Jatkosodan aikaan Koskinen toimi ompelijana ja välitti maanalaisena toimivan [[SKP]]:n postia ja muita viestejä. Hän toimi myös [[Metsäkaarti|rintamakarkurien]] opastajana ja avustajana. Koskinen oli yhteydessä esimerkiksi [[Yrjö Leino]]on.▼
▲
▲Jatkosodan aikaan Koskinen
Kuitenkin väistämätön oli edessä: joulukuussa 1942 Koskisen tärkein apuri, vakooja ja sotilaskarkuri Olavi Heiman jäi kiinni ja antoi hänet ilmi pelätessään henkensä puolesta.
Rivi 19 ⟶ 23:
Ilmiannon johdosta Koskisen asunnossa Pihlajatie 21:ssä Helsingissä tehtiin kotietsintä, jonka tuloksena asunnosta löytyi keittiön hyllypaperien alta erittäin salaisia sotilastietoja; niistä on julkistettu myöhemmin vain sen verran, että tiedetään yhden näistä tiedoista käsitelleen Hollolassa ollutta salaista sotilaslentokenttää.
Löydön johdosta Valtiollinen poliisi kuulusteli Koskista
Koskisen tuomio "maanpetoksesta kuolemanrangaistukseen" pysyi voimassa sotaylioikeudessa ([[15. kesäkuuta]] 1943) ja edelleen korkeimmassa oikeudessa. Presidentti [[Risto Ryti]]ltä anottiin armahdusta Koskiselle, mutta Ryti hylkäsi armonanomuksen ([[17. syyskuuta]] 1943).
Rivi 27 ⟶ 31:
Olle Leinon mukaan esimerkki tehosikin: koko vakoilurengas, jonka olennainen osa Koskinen oli ollut, hajosi, kun sen jäsenet kauhistuivat tuomion täytäntöönpanoa.
Martta Johanna Koskinen teloitettiin ampumalla yhdessä [[Olavi Heiman]]in kanssa 29. syyskuuta 1943 Malmin ampumaradalla.
Teloitetut irrotti paaluista ja hautasi irtolaisille varattuihin rivihautoihin joukko rikosvankeja, jotka tällä työllä kuittasivat vankilan kurinpitorangaistuksia.
| |||