Ero sivun ”Jane Porter” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Stefanka (keskustelu | muokkaukset)
Ak: Uusi sivu: '''Jane Porter''' on amerikkalaissyntyinen nainen Edgar Rice Burroughsin Tarzan-kirjoissa, Tarzanin elämän ainoa todellinen rakkaus. {{Juonipaljastus}} Jane tulee kuvaan mukaan jo ...
(ei mitään eroa)

Versio 14. joulukuuta 2008 kello 23.25

Jane Porter on amerikkalaissyntyinen nainen Edgar Rice Burroughsin Tarzan-kirjoissa, Tarzanin elämän ainoa todellinen rakkaus.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Jane tulee kuvaan mukaan jo ensimmäisessä kirjassa: hän kuuluu isänsä seurueeseen, joka tulee Afrikkaan aarteen etsintään. Vuokratun laivan miehistö tekee kaksikin kapinaa ja jättää heidät rannalle aseettomina.

Retkikuntaan kuuluu myös Greystoke-suvun jäsen William Cecil Clayton. Hän tunnistaa yksinäisestä viidakkomajasta löytyvät kahden ihmisen jäänteet: kadonneeksi luultu suvun sinettisormus kertoo että lattialla makaava luuranko kuuluu edelliselle lordille, John Claytonille, jonka luultiin hukkuneen haaksirikossa, ja vuoteessa oleva naisen luuranko on kauneudestaan kuulu lady Alice. Kehdossa makaa pienen lapsen luuranko. Luut haudataan ja papiksi vihitty Janen isä siunaa haudan. Pappia ja hänen ystäväänsä antropologi Philanderia kyllä kummastuttaa se, että vauvan luuranko näytti kuuluvan ihmisapinalle eikä suinkaan ihmiselle, mutta he unohtavat sen joksikin aikaa.

Tarzan seuraa puusta retkikunnan vaiheita ja auttaa näitä.

Myöhemmin hän pelastaa ranskalaisen meriupseerin luutnantti Paul d' Arnotin M´Bongan ihmissyöjäkylän kidutuspaalusta ja hoitaa miehen terveeksi. Luutnantti opettaa hänelle ranskaa ja vie Tarzanin pois viidakosta.

Tarzan tapaa Janen Lontoossa ja auttaa tätä pääsemään vapaaksi inhottavasta kiristäjästä. d´Arnot otattaa Tarzanilta sormenjäljet, koska Janen isä professori Porter löysi viidakkomajasta kuolleen lordin päiväkirjan, johon ylpeä isä oli kirjoittanut omistuksen poikavauvansa musteisten sormenjälkien päälle.

Lopulta d´Arnotin sähke kertoo että Tarzan on kuin onkin lordin arvon perillinen - mutta koska viidakkomies rakastaa Janea ja luulee että tämä rakastaa William Cecil Claytonia, hän hylkää sähkeen lattialle ja kiistää perintöoikeutensa.

Moninaisten vaiheiden jälkeen Tarzan tunnustaa kaiken Janelle Afrikassa, isänsä majassa, juuri menehtyneen William Cecilin ruumiin ääressä, jolloin Jane huudahtaa:

»Ja sellaisen rakkauden minä olisin hyljännyt!»

Morsiamen isä vihkii heidät ja yllättäen toisenkin pariskunnan - Janen ystävättären Hazel Strongin ja lordi Tenningtonin - majan edessä viidakkoaukiolla, ja he lähtevät Englantiin uuteen elämään.

Myöhemmin Jane kokee huikeita vaiheita ensin orjarosvojen ja sitten ensimmäisen maailmansodan aikana saksalaisten vankina. Kummallakin kerralla Tarzan pelastaa hänet - jälkimmäisellä jopa valtavan suoalueen eristämästä Pal-ul-donin muinaisalueesta, jossa asuvat mustat ja valkoiset apinaihmiset antavat hänelle kunnianimen Tarzan-jad-Guru eli Kauhea Tarzan.

Loppuun asti Jane on Tarzanin elämän keskipiste.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.