Ero sivun ”Elämän alkuperä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Solun syntymisen ongelmat: tämä merkitsee... mitä ? lähteettömät piiloon |
|||
Rivi 152:
kieliopin mukaan entsyymiproteiineiksi, joilla on tietty merkitys edistää määrättyä tarkoitusta, solun toimintaa. Näin ollen DNA:n emäsjärjestys on suurelta osin tarkoin määritelty. Monet solujen systeemit ovat mutkikkaita säätöjärjestelmiä, joissa vaikkapa kymmenen geeniä ohjaa samaa tapahtumaa. Yhdenkin solun toiminnan osa-alueen syntyminen nopeasti sattumalta on epätodennäköistä, evoluutioteoria ei tosin esitäkään mitään tällaista.
Tyypillinen solun proteiini vaatii noin 250 aminohappoa<ref>http://www.grisda.org/origins/04016.htm</ref>.<!-- Tämä merkitsee 10<sup>325</sup>. Mutta kokemuksen mukaan tämä merkitsee käytännössä sitä, että vain 20–40% aminohapoista on oltava oikein. Tämän voi päätellä eri lajien [[hemoglobiini|hemoglobiineista]] ja [[sytokromi-c]]:stä.
Usein väitetään proteiinin syntytodennäköisyyden olevan juuri tuo 10^250. Se voi kuitenkin olla suurempi, kun solut jakautuvat. Teoriassa jo 900 solun jakautumista tuottaa 10^250 eri mahdollista geeniyhdistelmää, jos mutaatio tapahtuu solussa aina satunnaisesti satunnaisella paikalla jokaisella jakautumiskerralla, joska silloin syntyy noin 8,45*10^270 solua. Aikaa kuluu hieman enemmän, jos yhtä emästä kohden on käytävä neljä eri mahdollisuutta. Käytännössä mutaatiotaajuus on yhtä pienempi, luokkaa yksi tuhannesta - yksi sadasta miljardista.
Usein väitetään, että elämää ei voi syntyä, koska elävän solun [[entropia]] on pienempi kuin ympäristön entropia. Monet luonnon systeemit ovat kuitenkin yleensä niin sanottuja [[dissipatiivinen systeemi|dissipatiivisia systeemejä]], joissa entropia voi paikallisesti vähetä avoimessa järjestelmässä ympäristön entropian kustannuksella.-->
== Katso myös ==
| |||