Ero sivun ”Hofburg” versioiden välillä

'''Hofburg''' on entinen keisarillinen palatsi [[Wien]]issä [[Itävalta|Itävallassa]]. Se oli kuuden ja puolen sadan vuoden ajan [[Habsburg-suku|Habsburg-suvun]] [[residenssi]], josta käsin hallittiin ensin Itävallan herttuakuntaa[[herttuakunta]]a, sitten [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa]] ja lopuksi [[Itävalta-Unkari]]a. Nykyään Hofburgin tiloissa toimii lukuisia museoita sekä Itävallan liittopresidentin kanslia ja virka-asunto.

Hofburgin alkuna oli 1200-luvulla rakennettu [[Bastionijärjestelmä|linnoitus]], jonka teettivät joko Itävallan viimeiset [[Babenberg-suku|Babenberg-hallitsijat]] tai maata lyhyen aikaa hallinnut [[Böömi]]n kuningas [[Ottokar II Přemysl]]. Itävallan ensimmäinen Habsburg-hallitsija [[Rudolf I Habsburgilainen|Rudolf I]], joka voitti Ottokar II:n taistelussa vuonna 1278, perusti hovinsa[[hovi]]nsa tähän uuteen linnoitukseen. Fredrik III laajennutti linnaa 1400-luvulla goottilaiseen tyyliin, ja tältä ajalta on peräisin Hofburgin vanhin säilynyt osa, goottilainen linnankappeli. Keisari Ferdinand I rakennutti 1500-luvulla linnan uudelleen renessanssityyliin. Tämä palatsi, jota kutsutaan nimellä ''Schweitzerhof'', muodostaa nykyisen Hofburgin ytimen.

1500-luvulla alueelle rakennettiin myös kaksi erillistä Habsburgien omistamaa palatsia: ''Stallburg'' ja ''Amalienburg''. Nämä kolme palatsia kasvoivat seuraavien vuosisatojen kuluessa yhteen. 1660-luvulla, keisari Leopold I:n aikana, rakennettiin barokkityylinen ''Leopoldinischer Trakt'' ("Leopold-siipi") joka yhdisti Schweitzerhofin ja Amalienburgin. Keisari [[Kaarle VI (keisari)|Kaarle VI:n]] hallituskaudella 1700-luvun alkupuolella linna sai hienoimmat barokkiosansa: keisarikunnan hallintokoneistoa varten rakennetun virastosiiven ''Reichskanzleitraktin'', keisarillisen kirjaston eli ''Hofbibliothekin'' sekä keisarillisen ratsastuskoulun ''Winterreitschulen'', joka yhdisti Schweitzerhofin ja Stallburgin.

1850-luvulla keisari [[Frans Joosef]] antoi määräyksen Wienin kaupunginmuurien[[kaupunginmuuri]]en purkamisesta ja uuden bulevardikadun Ringstraßen rakentamisesta tilalle. Hänen käskystään tehtiin suunnitelmat mahtavan ''Kaiserforumin'', keisarillisen aukion, rakentamiseksi. Tuohon suunnitelmaan kuului kaksi Hofburgiin rakennettavaa valtavaa siipirakennusta, jotka reunustaisivat Kaiserforumia ja yhdistäisivät palatsin Ringstraßeen. Vain toinen näistä siivistä ehti valmistua ennen vuotta [[1918]], jolloin Itävalta-Unkari hajosi ja Habsburgit menettivät valtaistuimensa, eikä maailmansodan kurjistamalla tasavaltalaisella Itävallalla ollut halua (tai rahaa) saattaa Kaiserforum-suunnitelmaa valmiiksi. Tätä siipirakennusta kutsutaan nimellä ''Neue Burg'', ja sen valtavasta koosta kertoo, että se muodostaa kolmanneksen koko Hofburg-kompleksin pinta-alasta. [[Itävallan historia 1918–1945#Anschluss ja toinen maailmansota|Itävallan Anschlussin]] jälkeen [[Adolf Hitler]] julisti Itävallan osaksi Saksaa Neue Burgin parvekkeelta.