|
'''Mikko Rimminen''' (s. [[1975]] ) on helsinkiläinen kirjailija ja runoilija. Rimmisen esikoisromaani ''[[Pussikaljaromaani]]'' sai [[Kalevi Jäntin palkinto|Kalevi Jäntin rahaston kirjallisuuspalkinnon]] [[2004]] ja oli myös [[Finlandia-palkinto|Finlandia]]-ehdokkaana. Rimminen työskentelee kirjoittajakouluttajana ja kustannustoimittajana.
==Pussikaljaromaani ==
"Sinä ehkä sinänsä arvottoman päivän kituliaana aamunkoina esitettiin kesäteatterissa jo rahvaankuvaelmaa suurella sydämellä ja harrastuksella." on Pussikaljaromaanin ensimmäinen lause. Teos on kuvaus kolmesta nuoresta miehestä joiden nimet ovat Marsalkka, Henninen ja Lihi sekä heidän yrityksistään päästä pelaamaan noppaa ja saada maailmalta edes vähän rakkautta. Se kuvaa myös Helsingin [[Kallio]]n kaupunginosaa sekä yhtä kaunista kesäistä päivää.
Päähenkilöt eivät varsinaisesti tee mitään. He keskustelevat loputtomasti, välillä yllättävän sivistyneestikin, etsivät kadonnutta noppaa, hankkivat olutta ja yrittävät hieroa tuttavuutta vastakkaisen sukupuolen kanssa. Päähenkilöiden loputonta jahkailua asioiden kanssa kuvaa seuraava ote: "Tekis kyllä mieli tehdä jotain, Lihi sanoi- tai ainakin tekis mieli tehdä mieli..."
Henkilöt ovat juuttuneet Kallioon. Kun he yrittävät päästä [[raitiovaunu]]lla keskustaan, he joutuvat rautatieasemalla vaikeuksiin ja päättävät siirtyä heti takaisin kotikaupunginosaansa. Kalliossa he törmäilivät ystävänsä Kotilaisen rappukäytävässä, pakenevat moottoripyöräjengiläisiä. Ukkossade ja sähkökatko vaikeuttavat oluenjuontia. Kirjan tapahtumat päättyvät uuden päivän sarastaessa.
"Varjosta raiteita pitkin loikki näkyviin jonkinlainen rusakko. Se oli varmaan menossa Pasilaan.", ovat kirjan viimeiset lauseet.
Ilmestyessään Pussikaljaromaani sai lähes yksinomaan ylistävää kritiikkiä. Sitä on pidetty muun muassa ensimmäisenä kuvauksena entistä jakautuneemmasta Suomen kansasta. Teos on kirjoitettu [[Tajunnanvirta|tajunnanvirtatekniikalla]], ja sen tapahtumat sijoittuvat yhteen ainoaan päivään.
Pussikaljaromaanin vertailukohtina ovat olleet ''[[Alastalon salissa]]'' (kirj. [[Volter Kilpi]]) ja ''Putkinotko'' (kirj. [[Joel Lehtonen]]). Edelliseen lähinnä tajunnanvirtatekniikan ja yhteen ainoaan päivään sijoittuvien tapahtumiensa vuoksi. Tuomo Karhu on "kiiltomato.net" sivujen kirjallisuuspalstoilla verranut teosta "Putkinotkoon" paitsi sen hauskuuden ja yhteiskunnasta syrjäytyneiden kuvauksen takia mutta myös sen tajunnnanvirtatekniikan vuoksi.
Pussikaljaromaani on käännetty saksaksi, ruotsiksi, hollanniksi, latviaksi ja venäjäksi.
Pussikaljaromaani on sovitettu näytelmäksi kahdesti. Molemmat sovitukset on tehty vuonna [[2006]]. Ensimmäisen sovituksen teki [[Eriteatteri]]. Näytelmän ohjasi Jerker Polso ja pääosissa nähtiin Juha Hippi, Samu Loijas ja Karo Lauronen. Toisen sovituksen teki [[Kuusankosken teatteri]]. Kuusankoskella näytelmän ohjasi Piia Klemola ja pääosissa nähtiin Jari Lukkari, Sami Lahtinen ja Janne Priha.
== Teokset ==
| 