Versio 21. lokakuuta 2008 kello 17.18 muokkaa Kallerna (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 57 302 muokkausta {{korjattava}} ← Vanhempi muutos		Versio 7. joulukuuta 2008 kello 20.40 muokkaa kumoa Vesteri (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 62 262 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Einari Walter Weijo''' (Käytti Saksassa peitenimeä '''Wickström'''), ({{Syntymä- ja kuolinaika\|8\|1\|1881\|[[Korpilahti]]\|29\|1\|1954\|[[Korpilahti]]}}) oli suomalainen jäkärieversti. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Johan Walter Engström ja Amanda Hinkkala. ~~{{korjattava}}~~ ~~Jääkärieverstiluutnantti Einari Walter Veijo (27.10.1925 - 1.7.1933)~~ ==Opinnot== Einari Walter Veijo syntyi 8.1.1881 Korpilahdella, hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Johan Walter Engström sekä Amanda Hinkkala. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1903 ja liittyi Hämäläiseen osakuntaan. Hän opiskeli Polyteknillisessä opistossa Helsingissä 1903 -1905 ja Karlsruhen teknillisen korkeakoulun kemiallis-teknologisessa osastossa 1911-1914. Weijo kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 1903 ja liittyi Hämäläisosakuntaan. Opintojaan hän jatkoi polyteknillisessä opistossa Helsingissä vuosina 1903 - 1905 ja Karlsruhen teknillisen korkeakoulun kemiallis-teknologisella osastolla vuosina 1911 - 1914. Sotakorkeakoulun komentajakurssin hän kävi vuonna 1927. ==Jääkäriaika== Hän liittyi Pfadfinder-kurssille 27.2.1915 (käytti nimeä Erich Wicktröm) ja kuului sen sekä Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan. Siirrettiin 6.11.1915 3. komppaniaan. Hänet ylennettiin 2.9.1915 hilfsgruppenführeriksi, 6.11.1915 gruppenführeriksi ja 9.8.1917 zugführeriksi. Hän otti osaa asemasotaan Misse-joella. Häent siirrettiin 22.8.1916 täydennysjoukkoon ja komennettiin etappitehtäviin Suomeen. Hänet sijoitettiin läntiseen etappiin, jossa aluksi toimi Kurppaan etappiaseman hoitajana Kärsämäen ja Pyhäjärven rajalla ja myöhemmin pohjoisen etapin johtajana. Hän palasi 11.1.1917 takaisin täydennysjoukkoon ja siirrettiin 27.3.1917 3. komppaniaan. Hän otti osaa sotakoulun A-kurssiin Libaussa 1917. [[Kuva:1. komppania.jpg\|thumb\|300px\|Jääkäripataljoona 27:n 1. komppania.]] Weijo liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava [[Lockstedtin harjoitusjoukko\|Pfadfinder-kurssi]], joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla [[Lockstedter Lager]]in harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 27. helmikuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 1. komppaniaan. Myöhemmin hänet sijoitettiin Kuninkaallisen, Preussin [[Jääkäripataljoona 27]]:n 1. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 6. marraskuuta 1915 alkaen pataljoonan 3. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota\|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Misse-joki\|Misse-joella]], josta hänet siirrettiin 22. elokuuta 1916 pataljoonan täydennysjoukkoon ja komennettiin etappitehtäviin Suomeen. Suomessa hän toimi läntisellä etapilla aluksi Kurppaan etappiaseman hoitajana Kärsämäen ja Pyhäjärven rajalla. Myöhemmin hänet siirrettiin koko pohjoisen etapin johtajaksi. Takaisin Saksaan hän palasi 11. tammikuuta 1917 pataljoonan täydennysjoukkoon, mistä hänet siirrettiin 27. maaliskuuta 1917 alkaen 3. komppaniaan. Weijo suoritti vuonna 1917 Libaussa järjestetyn sotakoulun A-kurssin. ==Suomen sisällissota== Hän astui 11.2.1918 Suomen armeijan palvelukseen kapteenina ja saapui 25.2.1918 jääkärien pääjoukon mukana Vaasaan. Hän palveli vapaussodan aikana 4. Jääkärirykmentin VIII Pataljoonan 3. komppanian päällikkönä ja otti sen mukana osaa Raudun ja rajaseudun taisteluihin. Weijo saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana kapteeniksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin [[Suomen sisällissota]]an komppanianpäälliköksi 4. Jääkärirykmentin [[8. jääkäripataljoona]]n 3. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin Raudussa ja rajaseudulla. ==Sisällissodan jälkeinen sotaisa ajanjakso== Veijo siirrettiin 16.5.1918 Yleisesikuntaan ja määrättiin toimistoupseeriksi koulutusosastoon, ja hän erosi 31.1.1919 palveluksesta osallistuakseen Viron vapaussotaan ja Aunuksen retkeen. Hän toimi Viron vapaussodassa Suomen vapaaehtoisten joukkojen esikunnassa operatiivisen osaston päällikkönä aina esikunnan kotimaahan paluuseen saakka. Hän osallistui Aunuksen retkikuntaan ja toimi ylipäällikön esikuntapäällikkönä 1.5. - 9.9.1919. Sisällissodan jälkeen Weijo siirrettiin Yleisesikuntaan, missä hänet sijoitettiin koulutusosastolle toimistoupseeriksi. Weijo erosi armeijasta 31. tammikuuta 1919 liittyäkseen vapaaehtoisena Viron vapaussotaan lähteviin joukkoihin. Viron vapaussodassa hän toimi Suomalaisten joukkojen esikunnassa operatiivisen osaston päällikkönä koko sodan ajan. Virosta palattuaan Weijon mieli halaji taistelutantereille ja liittyikin vapaaehtoisena [[Aunuksen retkikunta\|Karjalan (Aunuksen) retkikuntaan]], missä hän toimi ylipäällikön esikuntapäällikkönä 1. toukokuuta - 9. syyskuuta 1919 välisen ajan. ==Palvelu armeijassa== Veijo määrättiin 19.11.1919 toimistoupseeriksi Sotaministeriöön. Hänet ylennettiin majuriksi 24.12.1919. Hänet siirrettiin 7.1.1920 Viipurin rykmentin III Pataljoonan komentajaksi, komennettiin 20.9.1920 ja siirrettiin 25.2.1921 komppanianpäälliköksi Kadettikouluun (Tasavallan Presidentin Sotilaskäsky N:o 9/25.2.1921), 14.3.1923 Viipurin rykmenttiin, missä toimi aluksi rykmentin talouspäällikkönä ja 5.6.1923 alkaen III Pataljoonan komentajana ja 10.9.1924 Savon Jääkärirykmentin komentajan apulaiseksi. Hän toimi 27.5. - 10.9.1924 Viipurin rykmentin komentajan viransijaisena. Hänet määrättiin 15.1.1925 Savon Jääkärirykmentin väliaikaiseksi komentajaksi. Hänet siirrettiin 5.9.1925 Pohjanmaan Jääkäripataljoonan komentajaksi, jona aikana toimi 6.9. -25.11.1926 sekä 22.11.1926 - 10.1.1927 Jääkäriprikaatin komentajan viransijaisena. Hänet ylennettiin everstiluutnantiksi 6.12.1926. Hänet siirrettiin 1.7.1933 Polkupyöräpataljoona 2:n komentajaksi (aloitti komentajana 16.8.1933). Hän erosi aktiivipalveluksesta säädetyn eroamisiän perusteella 8.1.1936, jolloin samaan aikaan hänet ylennettiin everstiksi. Sotaretkiltä palattuaan Weijo astui takaisin armeijan palvelukseen ja hänet sijoitettiin 19. marraskuuta 1919 toimistoupseeriksi Sotaministeriöön. Sotaministeriöstä hänet siirrettiin 7. tammikuuta 1920 alkaen komentajaksi Viipurin rykmentin 3. pataljoonaan. Hänet komennettiin Viipurin rykmentistä 20. syyskuuta 1920 Kadettikouluun ja lopulta hän sai siirron 25. helmikuuta 1921 alkaen komppanianpäälliköksi kyseiseen kouluun (Tasavallan Presidentin Sotilaskäsky N:o 9/25.2.1921). Takaisin Viipurin rykmenttiin hän palasi 14. maaliskuuta 1923 ja hänet sijoitettiin rykmenttiin talouspäälliköksi 5. kesäkuuta 1923 alkaen 3. pataljoonan komentajaksi. Savon jääkärirykmenttiin Weijo siirrettiin rykmentin komentajan apulaiseksi 10. syyskuuta 1924 ja rykmentin väliaikaisen komantajuuden hän vastaanotti 15. tammikuuta 1925. Seuraavaksi Weijo vastaanotti 5. syyskuuta 1925 alkaen Pohjanmaan jääkäripataljoonan komentajuuden ja 1. heinäkuuta 1933 alkaen Polkupyöräpataljoona 2:n komentajuuden. Polkupyöräpataljoona 2:n komentajana hän erosi ikänsä perusteella 8. tammikuuta 1936 ja siirtyi Korpilahdelle, missä hän viljeli maatilaansa ==Talvi- ja jatkosota== Veijo kutsuttiin Ylimääräisten harjoitusten aikana palvelukseen määräyksellä Pohjois-Karjalan Suojeluskuntapiirin komentajaksi. Hänet siirrettiin joulukuussa 1939 Jalkaväkirykmentti 36:n komentajaksi osallistuen taisteluihin Laatokan pohjoispuolella (katkaisi muun muassa Tulemajärven - Koirinojan välisen vihollisen huoltotien) sekä mottitaisteluihin Siiranmäellä ja Lavajärvellä. Hänet kotiutettiin kesäkuussa 1940. Weujo osallistui talvisotaan ylimääräisten harjoitusten ([[YH]]) aikana Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin komentajana. Varsinaisten taisteluiden alettua hänet komennettiin rintamalle ja hän sai komentoonsa [[Jalkaväkirykmentti 36 (talvisota)\|Jalkaväkirykmentti 36:n]] ja osallistui sen komentajana mottitaisteluihin Laatokan koillispuolella. Jatkosodan puhjettua Weijo komennettiin Keski-Pohjanmaan sotilasläänin komentajaksi, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 1943 saakka, jonka jälkeen hänet vapautettiin palveluksesta ja hän jatkoi viljelijänä Korpilahdella. Hänet haudattiin Korpilahdelle. ==Julkaisuja== Hänet kutsuttiin uudelleen palvelukseen jatkosodan alkaessa määräyksellä Keski-Pohjanmaan sotilasläänin komentajaksi. Hänet kotiutettiin syksyllä 1943, minkä jälkeen maanviljelijänä Korpilahdella. Weijo E W: VII Jääkäripataljoona▼ Weijo E W: Karjalan Jääkärit - Raudun taistelussa 5.4.1918, sotilasaikakauslehti 1938 ss 263-274▼ Weijo E W: Veljessota Suomessa v. 1918, Lehti 1918▼ ==Ylennykset ja kunniamerkit== ~~Hän kuoli 29.1.1954 Korpilahdella, haudattu Korpilahdelle.~~ {\| cellpadding="2" cellspacing="0" width="100%" style="clear:both;" \|- style="background-color:#c0c0c0;" \| '''Ylennykset''' \| '''Jääkärimerkki'''▼ \| '''Kunniamerkit:'''▼ \|- style="background-color: #eDf4ff; text-align: left; vertical-align: top;" \| Hilfsgruppenführer 2. syyskuuta 1915 Gruppenführer 6. marraskuuta 1915 Zugführer 9. elokuuta 1917 Kapteeni 11. helmikuuta 1918 Majuri 24. joulukuuta 1919 Everstiluutnantti 6. joulukuuta 1926 Eversti 8. tammikuuta 1936 \| [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.gif]] \| Vapaudenristi 2. lk. Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. ~~luokan~~lk. ritarimerkki▼ ~~vapaussodan~~Vapaussodan muistomitali soljen kera▼ ~~talvisodan~~Talvisodan muistomitali▼ Jääkärimerkki [[Rautaristi\|Preussin 2. lk. Rautaristi]] Saksan ~~Maailmansotaan~~maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi▼ Viron Vapaudenristi II/3 lk.▼ Viron Kotkaristin ritarikunnan 3. lk. kunniamerkki Viron ~~vapaussodan~~Vapaussodan muistomitali.▼ \|} ==Lähteet== ▲Kunniamerkit: Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938. Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9. Roudasmaa, Stig: Pohjan Prikaatin historia 1626 - 1983▼ Turunen, Matti- Partanen, Jukka: Viipurin Rykmentti Karjalan puolustaja 1626 - 1940▼ Suomen Jääkärien elämäkerrasto▼ Suomen Jääkärien elämäkerrasto I täydennysosa▼ Wegelius, K. A.: Aseveljet I osa▼ *Suominen, Pertti (toim.): Jääkäripataljoona 2 Uudenmaan Jääkäripataljoona 1921-1971▼ {{DEFAULTSORT:Weijo, Einari}} ~~2. luokan Vapaudenristi miekkojen kera~~ [[Luokka:Jääkärieverstit]] ~~4. luokan Vapaudenristi miekkojen kera~~ ▲Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkki ▲talvisodan muistomitali ▲vapaussodan muistomitali soljen kera ▲Jääkärimerkki ~~Preussin 2. luokan rautaristi~~ ▲Saksan Maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi ▲Viron Vapaudenristi II/3 ~~Viron 3. luokan Kotkaristi~~ ▲Viron vapaussodan muistomitali ~~Julkaisuluettelo~~ ▲Weijo E W: VII Jääkäripataljoona ▲Weijo E W: Karjalan Jääkärit - Raudun taistelussa 5.4.1918, sotilasaikakauslehti 1938 ss 263-274 ▲Weijo E W: Veljessota Suomessa v. 1918, Lehti 1918 ~~Lähdeluettelo~~ ▲Roudasmaa, Stig: Pohjan Prikaatin historia 1626 - 1983 ▲Turunen, Matti- Partanen, Jukka: Viipurin Rykmentti Karjalan puolustaja 1626 - 1940 ▲Suomen Jääkärien elämäkerrasto ▲Suomen Jääkärien elämäkerrasto I täydennysosa ▲Wegelius, K. A.: Aseveljet I osa ▲Suominen, Pertti (toim.): Jääkäripataljoona 2 Uudenmaan Jääkäripataljoona 1921-1971 ~~[[Luokka:Jääkärit\|Weijo, Einari Waltter]]~~

Ero sivun ”Einari Weijo” versioiden välillä