Ero sivun ”Erwin von Witzleben” versioiden välillä

 

Sodan syttyessä Witzleben sai komentoonsa länteen sijoitetun 1. armeijan, jonka tehtävänä oli vartioida Ranskan rajaa Maginot-linjan myötäisesti samalla kun Saksa hyökkäsi Puolaan 1. syyskuuta 1939. Saman vuoden marraskuussa seurasi ylennys [[kenraalieversti]]ksi<ref name = "Axisbio"/>. Kun Saksa hyökkäsi Ranskaan 10. toukokuuta [[1940]] Witzlebenin armeija kuului [[Armeijaryhmä C|Armeijaryhmä C:hen]]. 14. kesäkuuta armeija mursi [[Maginot-linja]]n ja kolmen päivän etenemisen aikana pakotti useita ranskalaisdivisioonia antautumaan. Tämän vuoksi Witzleben palkittiin rautaristin ritariristillä 24. kesäkuuta 1940 ja 19. heinäkuuta sotamarsalkan arvolla.<ref>[http://www.unithistories.com/officers/bio/german/HeerW.htm Generale des Heeres] Luettu 6.1.2007</ref> Vuonna [[1941]] hän toimi lännessä olevien joukkojen pääkomentajana, mutta lähti 15. maaliskuuta seuraavana vuonna lomalle vedoten terveydellisiin syihin. On kuitenkin arveltu, että Witzleben saatettiin erottaa hänen arvosteltuaan natsihallintoa [[operaatio Barbarossa]]n aloittamisen jälkeen.

 

Vuonna 1944 "Kreisauerin piiri", salaliittolaisryhmä, joka tunnettiin myöhemmin nimellä [[heinäkuun 20. päivän salaliitto]] valitsi Witzleben keskeiseksi tekijäksi suunnitelmiinsa. Kun kenraalieversti Beckistä suunniteltiin väliaikaishallituksen johtajaa ja kenraalieversti Höpneristä reserviarmeijan<ref>''Das Ersatzheer''</ref> johtajaa Witzlebenin oli tarkoitus ottaa komentoonsa koko Wehrmacht.