Ero sivun ”17. divisioona (jatkosota)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
| vuodet = 1941 -
| valtio = {{Suomen lippu}} [[Suomi]]
| haara = Maavoimat
| aselaji = [[Jalkaväki]]
| rooli =
Rivi 23:
| tunnetut_komentajat = [[Aarne Snellman]]<br>[[Alonzo Sundman]]
}}
'''17. divisioona''' ('''"Tammidivisioona"''') oli [[
==Perustaminen==
*[[Jalkaväkirykmentti 13 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti]] (JR 13) (ruotsinkielinen, Karjaan sotilaslääni)
17. divisioona pyrittiin varustamaan [[Suomalaisen divisioonan määrävahvuus (jatkosota)|määrävahvuuksien]] mukaan, joka pääsääntöisesti onnistuikin; tosin joidenkin materiaalierien osalta määrävahvuuksia ei saavutettu. Divisioonan kolmesta jalkaväkirykmentistä kaksi oli ruotsinkielisiä. Kolmas jalkaväkirykmentti ja muut yksiköt olivat suomenkielisiä. ▼
*[[Jalkaväkirykmentti 34 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 34]] (JR 34) (Salon seutu)
*[[Jalkaväkirykmentti 55 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 55]] (JR 55) (ruotsinkielinen, Kauniainen ja Espoo, reserviläis)
*[[
*[[
*[[
*[[255. ItKKK|255. Ilmatorjuntakonekiväärikomppania]] (255. ItKKK)
▲*[[Kenttätykistörykmentti 8 (jatkosota)|KTR 8]]
*Divisioonaan ei kuulunut määrävahvuuksien mukaista Raskasta Patteristoa
▲17. divisioona pyrittiin varustamaan [[Suomalaisen divisioonan määrävahvuus (jatkosota)|määrävahvuuksien]] mukaan, joka pääsääntöisesti onnistuikin; tosin joidenkin materiaalierien osalta määrävahvuuksia ei saavutettu. Divisioonan kolmesta jalkaväkirykmentistä kaksi oli lähes ruotsinkielisiä. Kolmas jalkaväkirykmentti
===Erillinen Komppania===
Tammikuussa [[1942]] [[Hangon rintama 1941|Hangon valtauksen]] jälkeen, rintamalla ollut ruotsalaisista vapaaehtoisista koottu SFB hajotettiin, ja ruotsalaisista vapaaehtoisista muodostettiin Erillinen Komppania (Er.K), joka liitettiin
Sodan jatkuessa komppanian täydentäminen tuli ongelmalliseksi, kun Ruotsista ei tullut enää uusia vapaaehtoisia. Kesäkuussa [[1944]] ennen [[Kannaksen suurhyökkäys 1944|suurhyökkäystä]] komppania oli kutistunut 64 mieheen (joista 53 ruotsalaisia vapaaehtoisia). Komppania osallistui [[Talin–Ihantalan taistelu]]un, jossa se kärsi raskaita tappioita, jonka vuoksi komppanian miesvahvuus kutistui 20 mieheen.
▲Sodan jatkuessa komppanian täydentäminen tuli ongelmalliseksi, kun Ruotsista ei tullut enää uusia vapaaehtoisia. Kesäkuussa 1944 ennen suurhyökkäystä komppania oli kutistunut 64 mieheen (joista 53 ruotsalaisia vapaaehtoisia). Komppania osallistui [[Talin–Ihantalan taistelu]]un, jossa se kärsi raskaita tappioita, jonka vuoksi komppanian miesvahvuus kutistui 20 mieheen.
==Komentajat ==
*[[eversti]] [[Aarne Snellman]] ([[26.
Selite = 'Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas | Julkaisupaikka = Helsinki |
Julkaisija = Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos | Vuosi = 2004 | Tunniste = ISBN 951-25-1522-9}}</ref>
*[[kenraalimajuri]] [[Alonzo Sundman]] [[13. huhtikuuta]] [[1942]] – [[28. marraskuuta]] [[1944]] <ref name="jatkosodan_tiella" />
==Keskittäminen==
Rivi 58 ⟶ 56:
17. divisioona jäi perustamisalueelleen ryhmittyen [[Hangon rintama 1941|Hangon rintamalle]], joka saartoi Neuvostoliitolle talvisodan rauhansopimuksessa vuokratun Hankoniemen alueen.
17. heinäkuuta [[1941]] [[Mannerheim]] antoi käskyn siirtää pääosa divisioonasta Itä-Karjalaan, ja vain
Suurhyökkäyksen alkaessa kesällä [[1944]] divisioona siirrettiin
▲Suurhyökkäyksen alkaessa kesällä 1944 divisioona siirrettiin Syväriltä Karjalan kannakselle, jossa se ryhmitettiin Viipurin suuntaan. 30. kesäkuuta divisioonalle alistettiin 3. prikaati. Tällöin syntyi myös Tykistöryhmä Ilva (kuusi patteristoa).
==Tappiot==
| |||