Ero sivun ”Kirkko-oppi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Käyttäjän 213.186.231.202 (keskustelu) muokkaus 5915914 kumottiin |
|||
Rivi 3:
Kirkko-opissa puhutaan paitsi [[kirkko|"kirkosta"]] myös [[seurakunta|"seurakunnasta"]]. Kirkko-oppia ajatellen termit ''kirkko'' ja ''seurakunta'' tarkoittavat jossain määrin samaa. Kirkko-oppi ei yleensä pohdi juridista organisaatiota tai hallintoa. Kristinuskossa kirkon merkitys tulee näkyväksi paikallisessa seurakunnassa. Sen vuoksi käsitys hengellisestä seurakunnasta on jokseenkin sama kuin hangellisestä kirkosta. Esimerkiksi [[apostolinen uskontunnustus|apostolisessa uskontunnustuksessa]] käytetään sanoja "uskon pyhän yhteisen seurakunnan" (sanctam catholicam ecclesiam) ja [[Nikaian uskontunnustus|Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustuksessa]] sanoja "uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen kirkon" (unam, sanctam, catholicam ecclesiam). Kreikan ja latinan kielisissä teksteissä käytetään termiä ekklesia / ecclesia, joka yleensä käännetään sanalla "seurakunta". Tässä yhteydessä se kuitenkin kuvaa koko kirkon merkitystä ja olemusta.
==Kirkko-opin tutkimus==
Kirkko-oppia eli ''ekklesiologiaa'' tutkitaan ja siitä luodaan teoriaa [[dogmatiikka|dogmatiikassa]], joka on akateeminen [[teologia|teologinen]] oppiaine yliopistossa. Koska kristinuskon jakautuminen eri kirkkokuntiin ja toisistaan erillisiin kristillisiin yhteisöihin vaikuttaa suoraan kirkkojen yhteyspyrkimyksiin eli [[ekumenia]]an, [[ekumeniikka|ekumeniikassa]] tutkitaan kirkko-opin ekumeenisia vaikutuksia ja seurauksia.
==Kaste porttina seurakuntaan==
| |||