Ero sivun ”Psykhe” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
korjattava |
Lisätty johdanto, lähde&viite, vaikutus, katso myös |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Psyche et LAmour.jpg|thumb|right|300px|Eros ja Psykhe, [[William-Adolphe Bouguereau]], 1889]]
'''Psykhe''' on kreikkalaisen taruston henkilö, joka esiintyy ''Eroksen ja Psykhen'' tarinassa. Tarina ilmestyi ensimmäisen kerran [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisessa mytologiassa]] vanhan naisen kertomana sivujuonena [[Apuleius|Apuleiuksen]] tarinassa ''Kultainen aasi''. Apuleius kirjoitti sen 2. vuosisadalla jaa. ja oli itse saanut vaikutteita aikaisemmista samankaltaisista tarinoista. Tarina on sisällöltään enemmänkin [[myytti]], mutta se on vaikuttanut moniin länsimäisiin [[Eläinsulhassatu|eläinsulhassatuihin]].<ref>Bettelheim 1975, s. 349</ref>
Jumalatar [[Afrodite]], kateellisina kuolevaiselle Psykhelle tämän kauneudesta, jota ihmiset alkoivat palvoa hänen sijastaan, pyysi poikaansa Erosta käyttämään rakkaudennuoliaan saadakseen Psykhen rakastumaan maailman surkeimpaan mieheen. Eros suostui, mutta rakastuikin itse tähän - mahdollisesti satutettuaan itsensä omaan nuoleensa.▼
== Tarina ==
▲Psykhe on nuorin kuningasperheen kolmesta tyttärestä, ja vaikka kaksi vanhintakin tytärtä olivat kaikkia muita naisia kauniimpia, Psykhen kauneus ylitti vielä heidätkin. Jumalatar [[Afrodite]], kateellisina kuolevaiselle Psykhelle tämän kauneudesta, jota ihmiset alkoivat palvoa hänen sijastaan, pyysi poikaansa [[Eros|Erosta]] käyttämään rakkaudennuoliaan saadakseen Psykhen rakastumaan maailman surkeimpaan mieheen. Eros suostui, mutta rakastuikin itse tähän - mahdollisesti satutettuaan itsensä omaan nuoleensa.
Kun kaikki jatkoivat Psykhen kauneuden ihastelua, mutta kukaan ei kaivannut häntä vaimokseen, Psykhen vanhemmat pyysivät neuvoa oraakkelilta. Tämä neuvoi heitä jättämään tyttärensä vuorelle, koska tämä oli niin kaunis, että hänet oli tarkoitettu jumalalle. Niin tehtiin, ja [[Zefyros]], länsituuli, kantoi tämän kauas palatsiin, jossa näkymättömät palvelijat hoitivat häntä kunnes yö laskeutui ja luvattu sulho saapui ja avioliitto saavutti täyttymyksensä. Eros vieraili hänen luonaan joka yö rakkauden merkeissä vaatien ainoastaan, ettei Psykhe sytyttäisi mitään lamppua, koska hän halusi pysyä tuntemattomana.
Rivi 18 ⟶ 19:
Afrodite raivostui tehtävän onnistumisesta, ja seuraavaksi käski Psykhen mennä niitylle, jolla laidunsi kultaisia lampaita, ja hakkia kultaista villaa. Jokijumala kertoi Psykhelle, että lampaat olisivat vahvoja ja häijyjä ja tappaisivat tämän, mutta Psykhe odotti keskipäivää, jolloin lampaat menivät varjoon toiselle puolelle niittyä ja nukahtivat, jolloin hän poimi villan, joka oli jäänyt puiden oksiin ja kuoriin. Afrodite pyysi seuraavaksi [[Styks]]in ja [[Kokytos|Kokytoksen]] vettä, jota virtasi halkeamasta, jota valtavat käärmeet vartioivat ja jota kuolevaisen oli mahdoton saavuttaa. Tällä kertaa kotka suoritti tehtävän Psykhelle. Jälleen Afrodite suuttui Psykhen selvitymisestä ja laittoi tämän seuraavaksi hakemaan [[Persefone]]lta manalasta rasiallisen kauneutta, koska hän itse oli sitä sen verran menettänyt huolehtiessaan poikansa sairastumisesta Psykhen uskottomuuden tähden. Psykhe päätteli, että nopein tapa päästä sinne olisi heittäytyä alas korkealta paikalta ja kuolla, mutta kiivetessään torniin, torni itse puhui hänelle neuvoen tien [[Tanairum]]iin, josta hän pääsisi elossa manalaan ja takaisin. Lisäksi se neuvoi heittämään [[Kerberos|Kerberokselle]] makupalan ja varaamaan [[Kheiron]]ille hopearahan päästäkseen molempien ohitse, antoi ohjeita vaarojen välttämiseksi matkan aikana ja ennen kaikkea kielsi syömästä mitään manalassa, tai muuten hän jäisi sinne ikuisiksi ajoiksi. Psykhe seurasi ohjeita pilkun tarkasti.
Matkalla takaisin Psykhe kuitenkin päätti avata laatikon ja ottaa hieman kauneutta itselleen. Rasian sisältä hän ei kuitenkaan löytänyt kauneutta, vaan manalan ikuisen unen, joka valtasi hänet. Eros, joka oli antanut Psykhelle anteeksi, lensi apuun, ja pyyhki unen pois tämän kasvoilta, laittoi sen takaisin rasiaan ja lähetti Psykhen takaisin matkaan. Sitten Eros lensi [[Olympos]]-vuorelle ja pyysi [[Zeus]]ta auttamaan heitä. Zeus kutsuikin kokoon jumalten neuvoston, ja kertoi tahtonsa olevan, että Eros saisi naida Psykhen. Zeus haetutti tämän jälkeen Psykhen Olympos-vuorelle, ja antoi tälle [[ambrosia]]sta tehtyä juomaa suoden tälle siten kuolemattomuuden. He saivat tyttären, joka
== Tarinan vaikutus myöhemmin ==
[[Eeva-Liisa Manner]] on kirjoittanut runonäytelmän ''Eros ja Psykhe'' vuonna 1959.
== Katso myös ==
* [[Kaunotar ja hirviö]]
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Bettelheim, Bruno | Nimeke=Satujen lumous. Satujen lumous merkitys ja arvo | Selite=4. painos. Suomentanut Mirja Rutanen | Julkaisupaikka=Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-0-17871-3}}
=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
| |||