Ero sivun ”Prekambri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 33:
Noin 2,5 miljardia vuotta sitten Maassa on voinut olla ensimmäinen [[lumipallomaa]]-ajanjakso, jolloin koko Maa on ollut kilometrien paksuisen jääkerroksen peitossa,<ref>Webb, S: "Missä kaikki ovat?", sivu 200, Ursa 2005</ref>.
Merkittäviä määriä happea oli 2500–2000 miljoonaa vuotta sitten kivien rautaoksidista päätellen. 1700 miljoonaa vuotta sitten rautaraitoja ei enää syntynyt, ja punaiset kerrostumat muuttuivat tavallisiksi (hapettava ilmakehä). Stromatoliitit, bakteerimadot, yleistyivät 1800 miljoonaa vuotta sitten.
Ehkä jo noin 1400–1200 miljoonaa vuotta sitten elivät ehkä ensimmäiset monisoluiset levät [[akritarkki|akritarkeista]], hiilisulkeumista päätellen.
Ensimmäinen varmasti tunnettu supermanner Rodinia muodostui 1100 miljoonaa vuotta sitten.
 
Tutkijat ovat väittäneet happi-isotooppitutkimusten perusteella, että Maa olisi ollut pitkään kasvihuone-ilmiökasvihuoneilmiön takia kuuma.<ref> James F. Kasting, Mary Tazewell Howard, "Atmospheric Composition and Climate on the Early Earth", Phil. Trans. R. Soc. B 361, 1733-1742 (2006)
</ref>. Toiset ovat sitä miletämieltä että Maassa vallitsi lauhkea ilmasto viimeistään 3,3 miljardia vuotta sitten.
 
Viimeisen 800 miljoonan vuoden aikana on voinut olla neljä lumipallomaan vaihettalumipallomaavaihetta, jolloin jäätikkö on peittänyt koko Maapallon 10 miljoonaa vuotta tai kauemmin.
 
==Hiilidioksidipitoisuuden lasku prekambrina==