Ero sivun ”Epäsymmetrinen sodankäynti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Mysid (keskustelu | muokkaukset)
p Lainaus lainauksen näköiseksi
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
:''Epäsymmetrinen uhka/sodankäynti: Sekä sotilaallinen että ei-sotilaallinen toiminta, jossa käytetään keinoja ja välineitä, joiden torjuntaan [[vastustaja|vastapuoli]] ei ole varautunut. Keskeisinä epäsymmetrisinä uhkina pidetään terrorismia, tuholaistoimintaa, joukkotuhoaseiden leviämistä ja käyttöä sekä informaatiosodankäyntiä.''
 
Em. määritelmän mukaan terrorismi ei ole epäsymmetristä sodankäyntiä, jos siihen ollaan varautunutvarauduttu. Samoin suuren hyökkäys pientä vastaan ei ole em. määritelmän mukaan epäsymmetristä, jos pieni on siihen varautunut, esim. sissitoiminnalla.
 
==Epäsymmetrisen sodankäynnin luonteesta==
Rivi 17:
 
Epäsymmetristä sodankäyntiä on esim:
* ylivoimaisen taistelu alivoimastaalivoimaista vastaan ja päinvastoin, keinoista riippumatta
* sodankäynti, jossa tiettyä välinettä, doktriinia jne. vastaan hyökätään muulla välineellä ja doktriinilla kuin sillä, mikä on hyökkäyksen kohteena
* [[terrorismi]]n tai [[sissisota|sissisodan]] käyttämistä tavanomaista asevoimaa vastaan
Rivi 26:
==Epäsymmetrisen sodankäynnin historiasta==
 
Kiinalainen strategi [[Sun Tzu]] esitti sodankäynnin elementeiksi tavanomaisentavanomaiset ja epätavanomaiset joukot. Sota ratkaistiin epätavanomaisilla, siis epäsymmetrisillä joukoilla.
 
[[Valtio]]n synty ilman kilpailevia valtioita teki sodankäynnistä määrällisesti epäsymmetrisen, siis valtio vastaan heimo tai klaani. Kilpailevien valtioiden synty muutti sodankäynnin jälleen määrällisesti symmetriseksi.
Rivi 36:
[[Puolustusvoimat|Suomen asevoimien]] kyky majoittua, edetä ja taistella metsissä oli [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] epäsymmetristä siinä mielessä, että [[Venäjä|venäläisillä]] ei vastaavaa kykyä ollut. Suurvallan armeijaa ei kannata kouluttaa taistelemaan epäoleellisissa ympäristöissä. Vertaa optimointi edellä.
 
Samoin voidaan nähdä, että [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] keskittyminen [[hävittäjälentokone|hävittäjätorjuntaan]] on jossain määrin epäsymmeristä. Viisaan alivoimaisen tapana selvitä hengissä sodasta epäsymmetrinenepäsymmetrisen sodankäyntisodankäynnin tulisi tietysti olla Suomen doktriini.
 
Edellisten historiallisten esimerkkien jälkeen kannattaa muistaa, että Suomi, joka on siis osoittautunut tavanomaisessa epäsymmetrisessä sodankäynnissä hyväksi toimijaksi, voi olla myös epätavanomaisen epäsymmertisenepäsymmetrisen sodankäynnin kohteena.
 
== Katso myös ==