Versio 21. marraskuuta 2008 kello 15.57 muokkaa 194.86.94.11 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 30. marraskuuta 2008 kello 11.37 muokkaa kumoa KielimiliisiBot (keskustelu \| muokkaukset) 22 066 muokkausta p kh+, typos fixed: alunp → alun p, ja ja → ja using AWB Uudempi muutos →
Rivi 2: Carillon eli tornikellopeli on kartionmuotoisista eri sävelkorkeuksille viritetyistä kelloista koostuva [[soitin]], jota soitetaan [[koskettimet\|koskettimistolla]]. Se on suurin ja voimakasäänisin kaikista [[lyömäsoitin\|lyömäsoittimista]] ja samalla myös maailman painavin soitin. Carillonissa on vähintään 23 kelloa, suurimmissa jopa 76. Normaalikokona pidetään 47-kelloista soitinta eli konsertticarillonia, jonka ääniala on neljä oktaavia. Soittimet rakennetaan torniin, joka voi olla esimerkiksi kirkon tai raatihuoneen torni, taikka myös yksinään seisova torni. Carillonia soitetaan hieman [[urut\|urkujen]] soittopöytää muistuttavasta soittopöydästä, jossa on manuaalikoskettimet ja jalkio. Manuaalikoskettimia soitetaan kämmenillä tai nyrkeillä. Koskettimet on yhdistetty tanko-, vipu- ja ja vaijerivälityksin kelloja soittaviin vasaroihin. Carillonille sovitetut kappaleet on yleensä nuotinnettu siten, että [[bassoavain\|bassoavaimelle]] kirjoitetut [[nuotti\|nuotit]] soitetaan jalkiolla ja [[diskanttiavain\|diskanttiavaimelle]] kirjoitetut manuaalikoskettimistolla. Carillon on ~~alunperin~~alun perin hollantilainen soitin, ja siellä niitä tavataankin eniten. Soittimia on erityisen paljon myös Belgiassa ja Pohjois-Ranskassa. Soittamista voi opiskella Hollannissa, Belgiassa ja Yhdysvalloissa. [[Image:bellcontrols.jpg\|thumb\|right\|180px\|Carillonin soittopöytä.]]

Ero sivun ”Carillon” versioiden välillä