Wikipedia

Ero sivun ”Narva (Vesilahti)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kyzyl (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
16 122 muokkausta
p l
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee Narvan kylää Suomessa. [[Narva]] on myös kaupunki [[Viro]]ssa. Lisäksi [[Nahka (eläimen)|nahan]] karvapuolta kutsutaan narvaksi.}}
 
'''Narva''' on kylä [[Vesilahti|Vesilahdessa]] nelisenkymmentä kilometriä [[Tampere]]elta etelään Pyhäjärven Alhonselän rantamilla ja Narvajoen tuntumassa.
 
Narvan kylän tuntumassa on noin 900 asukasta. Väkimäärä on kuitenkin 1990-luvulta alkaen ollut jatkuvassa nousussa. Alueella on kumpuilevia peltoja ja kuusimetsiä. Kylä sijoittuu monien maanteiden risteykseen; teitä lähtee kylästä Lempäälään, Nokialle, Vammalaan, Urjalaan ja Akaaseen. Vanhin maanteistä on ns. Narvanmatkantie, joka on yhdistänyt Sastamalan ja Hämeenlinnan seudun arvioiden mukaan jo rautakaudella. <ref>http://www.narva.sci.fi/historia/narvantie</ref> Turun suuntaan Narvasta kuljettiin muinoin ratsupolkuja pitkin. <ref>http://www.narva.sci.fi/historia/arkisto/lemmetynpolku.html</ref>
Narvan kylässä on noin 900 asukasta. Alueella on kumpuilevia peltoja ja kuusimetsiä.
 
Narva on tunnettu markkinakylä ja ikivanha turkistenmyyntipaikka. Sana 'narva' takoittaa nahan karvapuolta. Alueella on asuttu yhtäjaksoisesti kivikauden varhaisimmilta ajoilta alkaen. Vanhimmasta asutuksesta ovat todisteina lähiympäristön kivikautiset asuinpaikat sekä lukuisat kiviesinelöydöt. Varhaisimmat rautakausiset kalmistot ovat 300-400 -luvuilta; näihin kuuluvat Narvan alueella Karholannokan ja Hiidennokan muinaismuistoalueet. Narvan koulun mäellä on viikinkiaikainen kalmisto ja hieman sen alapuolella ristiretkiaikainen kalmisto. <ref>Honka-Hallila Helena: ''Vesilahden esihistoria.'' Kirjassa: Honka-Hallila Helena (toim.): Vesilahti 1346-1996, Vesilahti 1996</ref>
Narva on tunnettu markkinakylä ja ikivanha turkistenmyyntipaikka. Alueella on asuttu jo rautakaudella, siitä kertovat muinaismuistolöydöt. [[1700-luku|1700-luvulla]] Narvan Markkinoita vietettiin Antinpäivän aikoihin. [[1780-luku|1780-luvulta]] aina vuoteen [[1965]] asti markkinat pidettiin Tampereen Laukontorilla. Nykyään markkinoita pidetään joka viides vuosi, seuraavat järjestetään [[8. heinäkuuta|8.]]&ndash;[[11. heinäkuuta]] [[2010]].
 
Narvan markkinoita sanottiin aikoinaan Antinmessun markkinoiksi, koska markkinoita pidettiin Antinpäivän aikoihin (30.11., myöh 13.12). Koska Pyhä Antti oli Vesilahdessa huomattava pyhimys katolisella ajalla, Antinmessun markkinoiden on arveltu periytyvän viimeistään katoliselta keskiajalta. <ref>Linna Martti: ''Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot.'' Kirjassa: Vesilahti 1346-1996</ref> 1500-luvulla Narva oli Vesilahden suurin kylä. Virallisen aseman markkinat saivat [[1720-luku|1720-luvulla]], mutta lukuisien järjestyshäiriöiden vuoksi kyläläiset anoivat, että markkinat siirrettäisiin Tammerkoskelle, joka oli myös vanha markkinapaikka. Näin tapahtuikin vuonna 1788. Markkinoiden jälkeen Narvassa pidettiin vain kuuluisaksi tullutta toria 1900-luvun alulle asti. Kesälauantaisin tapahtuva tori elvytettiin 1980-luvun alussa. <ref>Arajärvi Kirsi: ''Vesilahden historia.'' 1950.</ref>
Narvan Soittokunta perustettiin vuonna [[1905]].
 
Kaupan asteittainen vapautuminen ja maakaupan salliminen tekivät markkinoista 1800-luvun kuluessa tarpeettomia. Vuonna 1965 Narvan "Tähti" Nuorisoseura ry käynnisti Narvan Markkinat uudelleen, mutta nyt vain viiden vuoden välein tapahtuvana suurimuotoisena kotiseutujuhlana. Seuraavat markkinat järjestetään [[8. heinäkuuta|8.]]&ndash;[[11. heinäkuuta]] [[2010]].
 
Narva on ollut laajan maa-, metsä- ja karjatalousalueen keskus. Vaikka lypsykarjatalous on vähentynyt voimakkaasti 1980-luvulta alkaen, kylän tuntumassa on yhä muutamia karjatiloja. Muutamat tilat ovat korvanneet lypsykarjan sikojen ja lihakarjan kasvatuksella. Maa- ja metsätalouteen liittyvien ammatinharjoittajien ja väkimäärän kasvun seurauksena muidenkin palveluammattien harjoittajien määrä on ollut nousussa. Työssäkäynti liikekeskuksissa on myös kasvanut.<ref>Honka-Hallila Helena: Vesilahti ja vesilahtelaiset 1869-1996. ss. 360-376. Kirjassa: Vesilahti 1346-1996</ref>
 
Ydistystoiminnan tärkeimpiä muotoja ovat olleet ja ovat yhä: Narvan Soittokunta (perustettu vuonna [[1904]]), Narva Big Band (perustettu vuonna [[1974]]).<ref>http://www.narvasoft.fi/nsk</ref>, Narvan "Tähti" Nuorisoseura (järjestää mm. nykyajan Narvan Markkinoita ja ylläpitää Narvan Seurojentaloa), Narvan metsästysseura, Vesilahden Museoyhdistys (ylläpitää kotiseutumuseota Narvassa) ja kyläyhdistys.<ref>Honka-Hallila Helena: Vesilahti ja vesilahtelaiset 1869-1996. ss. 380-393. Kirjassa: Vesilahti 1346-1996</ref>
 
Vuonna 1918 Narva joutui Vesilahden muiden kylien ohella kansalaissodan taistelualueeksi. Muutamaa rakennusta lukuun ottamatta kylän kaikki talot poltettiin. Jälleenrakennus tapahtui melko nopeasti 1920-luvulla. <ref>Nopola Akseli: Narvassa Vesilahden taistelujen aikana. Lempäälän-Vesilahden Sanomat 4.6.1938</ref>
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
 
==Katso myös==
Rivi 17 ⟶ 28:
*[http://www.narvanmarkkinat.fi Lisätietoja Narvan Markkinoista]
 
{{Tynkä/Pirkanmaa}}
[[Luokka:Vesilahden kylät]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Narva_(Vesilahti)”