[[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] jälkeenkin apostolinen suksessio säilyi muutamissa [[protestanttisuus|protestanttisissa]] kirkoissa, esimerkiksi Englannin [[anglikaaninen kirkko|anglikaanisessa]] ja [[Ruotsin kirkko|Ruotsin luterilaisessa]] kirkossa. Ruotsissa se säilyi, koska Ruotsin ensimmäisen luterilaisen arkkipiispan, [[Laurentius Petri]]n oli vihkinyt katolinen piispa [[Petrus Magni]] [[Västerås]]issa vuonna [[1531]]. Sen sijaan esimerkiksi Norjan ja Tanskan luterilaisissa kirkoissa apostolinen suksessio ei säilynyt.
[[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa]] apostolinen suksessio katkesi vuonna [[1884]], koska silloin kaikki piispat kuolivat lyhyen ajan kuluessa eikä ulkomailta kutsuttu ”oikeata piispaa” vihkimään uusia piispoja<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Pieni tietosanakirja | www=http://runeberg.org/pieni/1/0111.html | Sivu=173 | Vuosi=1925–1928 | Julkaisija=Otava | Selite=Toinen painos | Tekijä=Forsman, Jaakko &al.}}</ref> koska silloin kaikki piispat kuolivat lyhyen ajan kuluessa eikä ulkomailta kutsuttu ”oikeata piispaa” vihkimään uusia piispoja.<ref name="ervast">{{Verkkoviite | Nimeke=Apostolisen suksessionin eli perättäisjärjestyksen merkitys | Ajankohta=14.9.1924 | Tekijä=Ervast, Pekka | Osoite=http://www.pekkaervast.net/artikkelit/Esitelmat/1924%2009%2014%20Apostolisen%20suksessionin%20eli%20perattaisjarjestyksen%20merkitys.pdf | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=27.11.2008}}</ref> Vuodesta [[1934]] lähtien ovat Ruotsin piispat kuitenkin vihkineet Suomen uusia piispoja, joten tällä tavoin apostolisen suksession on katsottu tulleen Suomeenkin palautetuksi. Kirkon nykyisen käsityksen mukaan piispoilla on velvollisuus vaalia apostolisen suksession jatkuvuutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.evl.fi/sanasto/selitysA.htm#APOSTOLINEN | Julkaisija=Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Nimeke= Aamenesta öylättiin – kirkollinen sanasto | Viitattu=27.11.2008}}</ref>
Perinteisesti apostolista suksessiota onkinon pidetty ennen kaikkea katolisena oppina, ja on katsottu, että apostolinen suksessio on protestanttisissa kirkoissa epävarmalla pohjalla.<ref>{{Verkkoviite| Nimekename=Apostolisen"ervast" suksessionin eli perättäisjärjestyksen merkitys | Ajankohta=14.9.1924 | Tekijä=Ervast, Pekka | Osoite=http://www.pekkaervast.net/artikkelit/Esitelmat/1924%2009%2014%20Apostolisen%20suksessionin%20eli%20perattaisjarjestyksen%20merkitys.pdf | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=27.11.2008}}</ref> Roomalaiskatolisuuden mukaan kaikilta [[reformaatio]]ssa syntyneiltä tunnustuskunnilta puuttuu apostolinen suksessio, joten niitä ei voi kutsua kirkoiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://users.tkk.fi/~mmalk/ekklesiologia.html | Nimeke=Katolinen kirkko-oppi ei tunnusta luterilaista kirkkoa | Tekijä=Malk, Markus | Ajankohta=Heinäkuu 2007 | Viitattu=27.11.2008}}</ref>
