Ero sivun ”Fredrik Cygnaeus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 7:
Cygnaeus piti ylioppilaiden kevätjuhlassa [[Kukanpäivä]]nä [[1848]] isänmaallisuutta voimakkaasti nostattaneen puheensa ”Suomen nimi”.
 
Cygnaeus toimi [[Pohjalainen Osakunta|Pohjalaisen Osakunnan]] kuraattorina ja yliopistossa muun muassa estetiikan professorina. Hän oli monipuolinen kulttuuripersoona ja -vaikuttaja, ihailtu ja rakastettu opettaja. Hän keräsi merkittävän taidekokoelman ja tuki useita taiteilijoita (mm. ystäviään von Wrightin taiteilijaveljeksiä). [[Kuvataide|Kuvataiteen]] tukemisesta tuli Cygnaeuksen todellinen elämäntehtävä. Hän toimi [[Suomen taideyhdistys|Suomen taideyhdistyksessä]] yli 30 vuotta, joista 15 sen puheenjohtajana. Valvoessaan yhdistyksen hankintoja Cygnaeus osti ja tilasi taidetta yksityisesti. Tämän yli 200 teoksen kokoelmansa Cygnaeus testamenttasi Suomen kansalle. Kokoelmasta syntyi [[Cygnaeuksen galleria]]. Hän rohkaisi nuoria taideopiskelijoita ja ihaili etenkin yleviä aiheita kuten [[Historiamaalaus|historia-aiheisia maalauksia]] ja [[Maisemamaalaus|maisemiamaisemamaalauksia]]. Cygnaeus oli [[von Wright]]in taiteilijaveljesten ystävä ja suojelija.
 
[[Kirjallisuuskriitikko]]na Fredrik Cygnaeus osoitti ennakkoluulottomuutta tukiessaan yhtenä harvoista [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiveä]]. Cygnaeuksen [[Teatteri|näyttämötaiderakkaus]] oli taustana sille, että hän oli mukana perustettaessa Suomen ensimmäistä [[Suomen teatterikoulu|teatterikoulu]]a.
 
Cygnaeus toimi Pohjalaisen Osakunnan kuraattorina ja yliopistossa muun muassa estetiikan professorina. Hän oli monipuolinen kulttuuripersoona ja -vaikuttaja, ihailtu ja rakastettu opettaja. Hän keräsi merkittävän taidekokoelman ja tuki nuoria taiteilijoita.
 
Cygnaeus ei koskaan avioitunut. Muutamat kosinnat jäivät aikeiksi. Tukholman-matkalla 23-vuotiaana hän solmi erään maanmiehensä kanssa ”liiton koko lyhyen ihmiselämän ajaksi”. Tavallisuudesta poikkeava ja koreilevakin pukeutumistyyli herätti ympäristössään huomiota ja myös hilpeyttä. Opiskelijakaskun mukaan Cygnaeus riensi kuuluisassa laskostetussa venetsialaisviitassaan Senaatintorin halki ”pohjalaiset kultapojat kainalossaan”. Saksalainen lääkäri ja homoseksuaalien oikeustaistelun pioneeri [[Magnus Hirschfeld]] mainitsee vuonna 1914 julkaistussa teoksessaan ''Miesten ja naisten homoseksuaalisuus'' Fredrik Cygnaeusin yhtenä esimerkkinä kuuluisasta homoseksuaalista.