Ero sivun ”Fredrik Cygnaeus” versioiden välillä

163 merkkiä poistettu ,  11 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[[Kuva:Fredrik Cygnaeus.jpg|thumb|Fredrik Cygnaeus]]
 
'''Fredrik [[Cygnaeus]]''' ([[1. huhtikuuta]] [[1807]] [[Hämeenlinna]] – [[7. helmikuuta]] [[1881]] [[Helsinki]]) oli suomalaisen [[taide|taiteen]] ja [[tiede|tieteen]] vaikuttaja ja kansallisen herätyksen keskeisiä hahmoja.
 
Cygnaeus vaikutti 1830-luvulta alkaen [[Lauantaiseura]]n piirissä [[J. L. Runeberg]]in, [[Johan Jakob Nervander|J. J. Nervander]]in, [[J. V. Snellman]]in ja [[Sakari Topelius|Z. Topeliuksen]] rinnalla. Cygnaeus oli [[Helsingin yliopisto]]n ensimmäinen [[estetiikka|estetiikan]] ja nykyiskansain [[kirjallisuus|kirjallisuuden]] professori, valtioneuvos, historioitsija, [[runoilija]], [[Taidekritiikki|taidekritiikin]] uranuurtaja sekä monien kansallista [[kulttuuri]]a edistävien järjestöjen aktiivi.
 
Cygnaeus piti ylioppilaiden kevätjuhlassa [[Kukanpäivä]]nä [[1848]] jälkipolvienkinisänmaallisuutta tuntemanvoimakkaasti puheennostattaneen "Suomenpuheensa nimi"”Suomen nimi”.
 
[[Kuvataide|Kuvataiteen]] tukemisesta tuli Cygnaeuksen todellinen elämäntehtävä. Hän toimi [[Suomen taideyhdistys|Suomen taideyhdistyksessä]] yli 30 vuotta, joista 15 sen puheenjohtajana. Valvoessaan yhdistyksen hankintoja Cygnaeus osti ja tilasi taidetta yksityisesti. Tämän yli 200 teoksen kokoelmansa Cygnaeus testamenttasi Suomen kansalle. Kokoelmasta syntyi [[Cygnaeuksen galleria]]. Hän rohkaisi nuoria taideopiskelijoita ja ihaili etenkin yleviä aiheita kuten [[Historiamaalaus|historia-aiheisia maalauksia]] ja [[Maisemamaalaus|maisemia]]. Cygnaeus oli [[von Wright]]in taiteilijaveljesten ystävä ja suojelija.
[[Kirjallisuuskriitikko]]na Fredrik Cygnaeus osoitti ennakkoluulottomuutta tukiessaan yhtenä harvoista [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiveä]]. Cygnaeuksen [[Teatteri|näyttämötaiderakkaus]] oli taustana sille, että hän oli mukana perustettaessa Suomen ensimmäistä [[Suomen teatterikoulu|teatterikoulu]]a.
 
Fredrik Cygnaeus tunnetaan ehkä parhaiten isänmaallisuutta voimakkaasti nostattaneesta puheestaan Flooran päivän juhlassa 1848, jossa myös Maamme-laulu esitettiin ensimmäistä kertaa. Hän toimi Pohjalaisen Osakunnan kuraattorina ja yliopistossa muun muassa estetiikan professorina. CygnaeusHän oli monipuolinen kulttuuripersoona ja -vaikuttaja, ihailtu ja rakastettu opettaja. Hän keräsi merkittävän taidekokoelman ja tuki nuoria taiteilijoita.
Saksalainen lääkäri ja homoseksuaalien oikeustaistelun pioneeri [[Magnus Hirschfeld]] mainitsee vuonna 1914 julkaistussa teoksessaan ''Miesten ja naisten homoseksuaalisuus'' Fredrik Cygnaeusin yhtenä esimerkkinä kuuluisasta homoseksuaalista.
 
Cygnaeus ei koskaan avioitunut. Muutamat kosinnat jäivät aikeiksi. Tukholman-matkalla 23-vuotiaana hän solmi erään maanmiehensä kanssa ”liiton koko lyhyen ihmiselämän ajaksi”. Tavallisuudesta poikkeava ja koreilevakin pukeutumistyyli herätti ympäristössään huomiota ja myös hilpeyttä. Opiskelijakaskun mukaan Cygnaeus riensi kuuluisassa laskostetussa venetsialaisviitassaan Senaatintorin halki ”pohjalaiset kultapojat kainalossaan”. Saksalainen lääkäri ja homoseksuaalien oikeustaistelun pioneeri [[Magnus Hirschfeld]] mainitsee vuonna 1914 julkaistussa teoksessaan ''Miesten ja naisten homoseksuaalisuus'' Fredrik Cygnaeusin yhtenä esimerkkinä kuuluisasta homoseksuaalista.
Fredrik Cygnaeus tunnetaan ehkä parhaiten isänmaallisuutta voimakkaasti nostattaneesta puheestaan Flooran päivän juhlassa 1848, jossa myös Maamme-laulu esitettiin ensimmäistä kertaa. Hän toimi Pohjalaisen Osakunnan kuraattorina ja yliopistossa muun muassa estetiikan professorina. Cygnaeus oli monipuolinen kulttuuripersoona ja -vaikuttaja, ihailtu ja rakastettu opettaja. Hän keräsi merkittävän taidekokoelman ja tuki nuoria taiteilijoita.
 
Cygnaeus ei koskaan avioitunut. Muutamat kosinnat jäivät aikeiksi. Tukholman matkalla 23-vuotiaana hän solmi erään maanmiehensä kanssa "liiton koko lyhyen ihmiselämän ajaksi".
Tavallisuudesta poikkeava ja koreilevakin pukeutumistyyli herätti ympäristössään huomiota ja myös hilpeyttä. Opiskelijakaskun mukaan Cygnaeus riensi kuuluisassa laskostetussa venetsialaisviitassaan Senaatintorin halki "pohjalaiset kultapojat kainalossaan"
 
==Teokset==
 
* Lassila, Pertti: "Suuren puhujan unohtuneet kirjoitukset", ''Helsingin Sanomat'' 1.4.2008, s. C2.
* http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;2620;218;58993;1858;66330;71369
 
{{DEFAULTSORT:Cygnaeus, Fredrik}}
 
[[sv:Fredrik Cygnaeus]]
 
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;2620;218;58993;1858;66330;71369
17 577

muokkausta