Ero sivun ”Aristoteelinen logiikka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Aristoteelinen logiikka''' eli '''syllogistiikka''' on yksinkertaista yksipaikkaisten ([[subjekti (filosofia)|subjekti]]-[[objekti]]-[[predikaatti (logiikka)|predikaatti]]) väitelauseiden [[logiikka]]a, jonka on kehittänyt [[Aristoteles]]. Se on saanut alkunsa hänen teoksissaan ''Ensimmäinen analytiikka'' ja ''Tulkinnasta'', jotka ovat osa kokoelmaa ''[[Organon]]''. Se kehittyi myöhemmin perinteiseksi logiikaksi eli [[termilogiikkatermien logiikka|termilogiikaksitermien logiikaksi]].
 
== Aristoteleen looginen järjestelmä ==
 
Aristoteleen suunnittelema syllogismi oli ensimmäinen systemaattinen logiikan järjestelmä. '''Syllogismi''' on [[Logiikka|loogisen]] päätelmän muoto, jossa on premissit ja niistä loogisesti seuraava johtopäätös. Syllogismi on [[Päättely|''deduktiivista'' päättelyä]], jossa johtopäätös on suoraan johdettavissa annetuista premisseistä, eli päätelmät ovat varmasti tosia, kunhan premissit ovat tosia. Syllogistiikan kaikki lauseet ovat ''kategorisia väitteitä'', jossa oletuksia, eli premissejä, eli termejä on aina kaksi ja yksi johtopäätös, eli ''kopula''.
Aristoteleen suunnittelema syllogistiikka oli ensimmäinen systemaattinen logiikan järjestelmä. '''Syllogismi''' on loogisen päätelmän muoto, jossa on kolme lausetta: kaksi [[premissi]]ä ja niistä loogisesti seuraava johtopäätös.
 
Syllogismin kaikki lauseet ovat [[kategorinen arvostelma|kategorisia väitteitä]].
Lauseissa on yhteensä kolme [[termi (filosofia)|termiä]]: yksi välitermi, joka esiintyy kummassakin premississä, mutta ei johtopäätöksessä; sekä kaksi ääritermiä. Johtopäätös on ääritermien muodostama [[predikointi|predikaatio]].<ref name="Juti-384">{{Kirjaviite | Tekijä=Juti, Riku | Nimeke=Johdatus metafysiikkaan | Sivu=384 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-662-821-4}}</ref> Syllogismi on [[deduktiivinen päättely|''deduktiivista'' päättelyä]], jossa johtopäätös on suoraan johdettavissa annetuista premisseistä, eli päätelmät ovat varmasti [[totuus|tosia]], kunhan premissit ovat tosia.
 
==Merkintätavat==
Rivi 10 ⟶ 14:
A, B, C.... – termit
 
:a – universaali affirmaatio: kuuluu kaikille
 
:i – partikulaari affirmaatio: kuuluu jollekin
 
:e – universaali negaatio: ei kuulu millekään
 
o – partikulaari negaatio: ei kuulu jollekin
 
:o – partikulaari negaatio: ei kuulu jollekin
 
Näitä lauseita voidaan yhdistellä syllogismeiksi useilla eri tavoilla sekä loogisesti pätevästi että epäpätevästi. Keskiajalla Aristoteelisen logiikan opiskelijat luokittelivat kaikki loogisesti pätevät mahdollisuudet ja antoivat niille nimet.
Rivi 46 ⟶ 49:
* [[Käytännöllinen syllogismi]]
* ''[[Organon]]''
 
== Lähteet ==
 
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==