Ero sivun ”Nollatutkimus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{lähteetön}}
'''NollatutkimuksellaNollatutkimus''' tarkoitetaanon tieteellistä [[tutkimus]]ta, jolla ei ole tieteellistä arvoa: tutkimuksen tuloksilla ei ole suurempia seurauksia tai ne eivät johda jatkotoimiin. Nollatutkimuksen tulos on toisin sanoen yhdentekevä tai etukäteen itsestään selvä. Nollatutkimus eroaa [[näennäistiede|pseudotieteestä]] siten, että se käyttää oikeita tieteellisiä menetelmiä ja työkaluja ja noudattaa tieteellisen prosessin kulkua asianmukaisesti.
 
Pelkästään aiempaa tutkimusta toistava ja myötäilevä tutkimus on myös määritelmällisesti nollatutkimusta, ellei sillä ole jotain arvoa alkuperäistutkimusten toistamisessa.{{selvennä}} Sen sijaan jos tutkimuksen tulokset ovat ristiriidassa alkuperäisen tutkimuksen kanssa, tutkimuksella on aina tieteellistä arvoa. Nollatutkimus voi olla kuitenkin hyödyllistä, jos sen tarkoituksena on opettaa tutkimuksen tekijälle tieteellistä metodiikkaa ja tieteellistä kirjoittamista. Lisensiaatin ja tohtorin opinnäytetöillä täytyy olla jotain tieteellistä arvoa.
 
Käsitteenä nollatutkimus esiintyi ja määriteltiin ensi kerran syyskuussa 1974 ilmestyneessä tiedepoliittisessa pamfletissa ''Operaatio nollatutkimus' (Kustannuspiste Oy), jonka kirjoitti Seppo Sisättö'. Pamfletti aikaansai eduskuntakyselyn tuolloin noudatetusta tiedepolitiikasta ja monien arvioiden mukaan kirjan ansiosta tiedepolitiikan suunta muuttui. Kirjoittajan tukena oli taustaryhmä, johon kuuluivat mm. [[Klaus Waris]], [[Pertti Pesonen]], [[Osmo A. Wiio]], [[Jaakko Numminen]] ja [[Oiva Ketonen]].
Nollatutkimus voi olla kuitenkin hyödyllistä, jos sen tarkoituksena on opettaa tutkimuksen tekijälle tieteellistä metodiikkaa ja tieteellistä kirjoittamista. Lisensiaatin ja tohtorin opinnäytetöillä täytyy olla jotain tieteellistä arvoa.
 
Nollatutkimusta käytetään myös haukkumasanana.
 
Käsitteenä nollatutkimus esiintyi ja määriteltiin ensi kerran syyskuussa 1974 ilmestyneessä tiedepoliittisessa pamfletissa 'Operaatio nollatutkimus' (Kustannuspiste Oy), jonka kirjoitti Seppo Sisättö. Pamfletti aikaansai eduskuntakyselyn tuolloin noudatetusta tiedepolitiikasta ja monien arvioiden mukaan kirjan ansiosta tiedepolitiikan suunta muuttui. Kirjoittajan tukena oli taustaryhmä, johon kuuluivat mm. Klaus Waris, Pertti Pesonen, Osmo A.Wiio, Jaakko Numminen ja Oiva Ketonen.
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Sisättö, Seppo | Nimeke = Operaatio nollatutkimus | Tunniste = ISBN 951-95191-1-4 | Vuosi = 1974 | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Kustannuspiste}}
 
{{tynkä/Tiede}}