Ero sivun ”Loviisan linnoitus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 87.94.33.32 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Ville Siliämaa tekemään versioon. |
|||
Rivi 48:
Kuningaskunnan kiinnostus ja voimavarat eivät riittäneet ajanmukaisen linnoitusverkoston rakentamiseen Suomeen. Toteutuessaan vuosien 1746-1747 valtiopäivillä hyväksytty linnoitussuunnitelma olisi taannut Ruotsille mahdollisen sodan syttyessä vahvan aseman vähintään Suomen eteläisellä rannikolla. Loviisan linnoitus olisi valmistuttuaan antanut omalta osaltaan vahvan vastuksen maahan pyrkiville venäläisjoukoille.
===
Varsinaisen linnoituksen lisäksi Augustin Ehrensvärd suunnitteli linnoituksen muurien sisälle myös nuoren kaupungin asemakaavan ja tukun kivirakenteisia taloja. Kaupunkia ei koskaan rakennettu alkuperäisen suunnitelman mukaan, vaan linnoituksen rakennustöiden tyssättyä nousi kaupunki Loviisan lahden rantaan linnoitusalueen eteläpuolelle. Linnoituksen alueelle nousi rakennustöiden alkuvaiheessa 1750-luvulla kolme kivistä rakennusta Ehrensvärdin suunnitelmien pohjalta. Vieläkin pystyssä olevat rakennukset ovat kaksi nykyisellä Itäisellä tullikadulla sijaitsevaa kasarmirakennusta sekä bastioni Fredric Adolphin edustalle komean muotopuutarhan ympäröimäksi rakennettu komendantintalo. Kaksikerroksisen komendantin talon alakerrassa toimi linnoituksen päällikön kanslia yläkerran toimiessa hänen virka-asuntonaan.
| |||