Ero sivun ”Emil Nervander” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 7:
Nervander kävi [[Karl Gabriel Leinberg]]in yksityislyseota ja pääsi ylioppilaaksi [[1858]]. Yliopistossa hän opiskeli aluksi luonnontieteitä mutta vaihtoi sitten taidehistoriaan. Kandidaatin tutkinnon hän suoritti [[1869]].
 
Nervander toimi [[Åbo Posten (lehti)|Åbo Posten]]in päätoimittajana [[1874]]–[[1879]]. ViitisenVuosina vuotta1868–1873 hän kirjoitti taide- ja teatteriarvosteluja [[Hufvudstadsbladet]]iin. Nervander kirjoitti kansa- ja maantieteellisiä kuvauksia, kulttuurihistoriallisia muoto- ja muistikuvia, matkakertomuksia, kirkkotaidetta koskevia teoksia sekä teatteriin liittyviä artikkeleita. Häneltä ilmestyi 70–80 painotuotetta, ja hän kirjoitti 30–40 sanomalehteen. Nervander toimitti lisäksi [[Fredrik Cygnaeus|Fredrik Cygnaeuksen]] ja [[J. V. Snellman]]in kootut teokset.
 
Nervander oli [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkon]] muinaismuistojen järjestämiskomitean sihteerinä 1875–1879 ja tuomiokirkon korjausvaltuuskunnan jäsenenä 1894–1896 sekä toimi muinaistieteen toimikunnan tehtävissä 1892. Hän oli myös perustamassa [[Suomen muinaismuistoyhdistys]]tä.
 
Kertomuskokoelma ''Honkain tarinat'' ilmestyi [[1869]], ja samana vuonna tuli julki myös ensimmäinen runokokoelma ''Dikter'' (Runoja). ''Dikterin'' hän julkaisi salanimellä '''Emlekyl''' (Muistoksi), ja se sisältää useita Voipaalassa kirjoitettuja runoja. Nervander on Suomen ensimmäinen novellikirjailija. Nervander oli myös Suomen kansalliskirjailijan [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] hyvä ystävä.