Ero sivun ”Spektroskooppinen kaksoistähti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Redshift.png|thumb|right|200px|Yksispektrisen spektroskooppisen [[keksoistähti|kaksoistähden]] [[[spektri]]. Ainoastaan kirkkaamman tähden spektri näkyy. Tähti kiertää painopistettä, sen nopeus muuttuu, mikä näkyy spektrissä [[Dopplerin ilmiö]]nä. Keskustähden ajoittainen etääntyminen katsojasta näkyy [[punasiirtymä]]nä, jossa tähden [[kaasukehä]]stä lähteneet [[spektriviiva]]t liikkuvat punaiseen päin.]]▼
[[Kuva:Redshift blueshift.svg|thumb|right|200px| Tässä tapauksessa näkyy vain kirkkaan keksutähden spektri. Jos keskustähti kiertäessään kaksoistähtijärjestelmän painopistettä etääntyy katsojasta, sen valo [[punasiirtymä|siirtyy punaiseen päin]], jos lähenee, [[sinisiirtymä|siniseen päin]]. Molemmat vaiheet esiintyvt yhden ratakierroksen aikana.]]▼
'''Spektroskooppinen [[kaksoistähti]]''' näyttää yhdeltä [[tähti|tähdeltä]], mutta sen [[spektri]]ssä näkyy merkkejä kahdesta toisiaan kiertävästä tähdestä.
Rivi 13 ⟶ 12:
[[Kuva:Orbit3.gif|thumb|right|200px|Spetroskooppisen kaksoistähden pienempi osatähti, komponetti huojuttaa keksustähteään. Pienempi kiertää suurempaa rataa pitkin, suurempi pienemää rataa pitkin yhteisen painopisteen ympäri.Keskustähden huojunta havaitaan [[spektroskooppi|spektroskoopilla]] [[Dopplerin ilmiö]]nä.]]
▲[[Kuva:Redshift blueshift.svg|thumb|right|200px|
▲[[Kuva:Redshift.png|thumb|right|200px|Keskustähden ajoittainen etääntyminen katsojasta näkyy [[punasiirtymä]]nä, jossa tähden [[kaasukehä]]stä lähteneet [[spektriviiva]]t liikkuvat punaiseen päin.]]
[[Kuva:Binaire-spectro.png|thumb|right|220px|Kaksispektrisen spektroskooppisen kaksoistähden spektri kaavamaisesti. Toisen tähden spektriviivat kuvattu tässä mustalla, toisen viivat valkealla. Tähdet kiertävät toisiaan radoillaan painopisteen ympäri. Se on kuvattu tästä yksinkertaistamalla siten että toisen tähden ajatellaan pysyvän paikallaan, kun toinen tähti kiertää sitä. Viivojen järjestys vaihtelee sen mukaan, kumpi tähdistä lähestyy ja kumpi etääntyy. Etääntyvän tähden spektroviivat siirtyvät punaiseen päin, lähestyvän siniseen. Kun mustalla merkityt viivat siirtyvät punaiseen päin, valkealla merkityt viivat siirtyvät siniseen. ]]
Kakoistähti koostuu kahdesta komponentista, osatähdestä, jotka kiertävät toisiaan tavallisesti soikealla radalla yhteisen painopisteen ympäri. Monesti ajatellaan yksinkertaistaen himmämmän tähden kiertävän kirkkaampaa.
Spekroskooppinen kaksoistähti ilmenee vain [[spektri]]stä eli analysoitaessa [[spektroskooppi|spektroskoopilla]] tähden säteilemää valoa.
Rivi 23 ⟶ 24:
Ensimmäinen havaittu spektroskooppinen kaksoistähti oli [[Zeta Ursae Majoris|ζ Ursae Majoris]]<ref>Tähtitieteen perusteet, Neljäs laitos, Hannu Karttunenn .... Ursan julkaisuja 87, Helsinki 2003, Gummerus Jyväskylä 2003, ISBN 952-9329-30-5, luku 9.3 spektroskooppiset kaksoistähdet, luku 328</ref>.
Jos tähdet ovat suunnilleen yhtä kirkkaita, spektrissä näkyy kahden tähden [[spektri]]t päällekkäin<ref>Gunnar Larsson-Leander, Johdatus tähtitieteeseen, Gaudeamus 1975, Toinen korjauttu painos, ISBN 951-662-077-9 nid, -7 sid, 5.6 Kaksoistähdet, sivu 189, Kohta Spektroskooppiset kaksoistähdet</ref>. Jos toinen tähti on hyvin himmeä, havaitaan vain toisen tähden [[spektriviiva|spektriviivojen]] siirtymistä säännöllisesti. Tämä johtuu siitä, että kirkkaampi tähti hukuttaa himmeämmän valoonsa.
| |||