Ero sivun ”Valtiosääntö” versioiden välillä

280 merkkiä poistettu ,  14 vuotta sitten
tarkempi määritelmä lähteineen
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
(Käyttäjän 80.221.236.209 (keskustelu) muokkaus 3333413 kumottiin)
(tarkempi määritelmä lähteineen)
'''Valtiosääntö''' käsittää kaikki ne keskeiset oikeussäännöt, jotka sääntelevät tietyssä oikeusjärjestelmässä noudatettavia [[perusoikeudet|perusoikeuksia]], ylimpien valtioelinten valitsemista ja toimivaltaa sekä valtion aluetta ja kansalaisuutta<ref name="Hallberg">{{Kirjaviite | Tekijä = Hallberg, Pekka ym. | Nimeke = Perusoikeudet | Sivu = 65 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1999 }}</ref>. Valtiosääntö on [[valtiosääntöoikeus|valtiosääntöoikeuden]] keskeisin käsite.
'''Valtiosääntö''' eli konstituutio on valtion perusrakenteita koskeva säännöstö. Sen ydinsäädös voi olla tavanomaisesta yleensä yksinkertaiseen enemmistöön perustuvasta lainsäädäntömenettelystä poikkeavassa järjestyksessä, yleensä suurehkolla [[määräenemmistö]]llä säädettävä [[perustuslaki]]. Suomen valtiosääntö on vahvistettu [[Suomen perustuslaki|Suomen perustuslaissa]]. On valtioita, joissa ei ole perustuslakia, mutta joissa on perustuslain kaltaisiksi katsottavia säädöksiä tai käytäntöjä. Perustuslakia tarkoittava valtiosääntö voi muodostua laista hallitusmuodosta, laista valtiopäiväjärjestyksestä, kansalaisoikeuksia turvaavasta julistuksesta tai muusta luettelosta (Bill of rights).
 
Valtiosäännön käsite poikkeaa [[perustuslaki|perustuslaista]] siten, että se kattaa kaikki tietyn sisältöiset säännökset riippumatta siitä, mikä niiden normihierarkkinen asema on<ref name="Hallberg"/>. Valtiosäännön ydinsäädös voi tietysti olla tavanomaisesta lainsäädäntömenettelystä poikkeavassa järjestyksessä säädettävä [[perustuslaki]]. Suomen valtiosäännössä tällainen keskeinen säädös on [[Suomen perustuslaki]].
Raja siitä mikä kuuluu valtiosääntöön on häilyvä. Siihen katsotaan tavallisesti kuuluvan myös perustuslain säännöksien toteuttamista koskevat [[säädös|säädökset]]. Suomessa tällaisia ovat esimerkiksi [[valtioneuvosto]]n ohjesääntö, eduskunnan vaalisääntö, eduskunnan [[oikeusasiamies|oikeusasiamiehen]] johtosääntö, kokoontumislaki ja valmiuslaki. Valtiosäännön periaatteiden toteutumista rajoittavat tai kansalaisoikeuksia poistavat, yleensä poikkeusaikoina voimaan otettavaksi tarkoitetut säädökset ovat perustuslain veroisia.
 
Valtiosäännöllä tarkoitetaan useimmiten oikeudellista valtiosääntöä, joka merkitsee poliittisen vallan käyttöä, sen ehtoja ja siihen kuuluvia velvoitteita sääntelevää oikeussääntöjen kokonaisuutta. Oikeudellisen valtiosäännön ohella on kuitenkin olemassa myös poliittinen valtiosääntö. Se koostuu käytännöistä, jotka osoittavat, mille tahoille poliittinen tai yleensä julkinen valta tosiasiassa kuuluu ja miten sitä tosiasiassa käytetään.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jyränki, Antero | Nimeke = Valta ja vapaus | Sivu = 213 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Talentum | Vuosi = 2003 }}</ref> Päätösvaltaa voi käyttää esimerkiksi eduskuntaryhmä tai ministerivaliokunta. Yhteiskunnallista valtaa käyttävät suuressa määrin myös muut kuin suoranaisesti poliittiset toimijat, kuten elinkeinoelämä tai media.
Valtiolla voi olla perustuslain asemassa olevia säädöksiä yksi tai useampia. Valtiosääntö ei välttämättä ole kirjoitettu laki, vaan se voi koostua eri-ikäisistä laeista ja oikeudellisista sovinnaissäännöistä. Tällainen on vaikkapa [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] valtiosääntö.
 
== Lähteet ==
Oikeudellisen valtiosäännön ohella käytetään termiä [[poliittinen valtiosääntö]]. Sillä tarkoitetaan sitä, että asian tosiasiassa ratkaisee joku muu kuin asiasta muodollisen päätöksen tekevä taho. Päätösvaltaa voi esimerkiksi käyttää eduskuntaryhmä tai ministerivaliokunta. Myös maantavalla ja muilla sovinnaissäännöillä on oma merkityksensä päätöksenteossa. Tarkan rajan määritteleminen näiden kahden valtiosäännön välille on mahdotonta.
<references/>
 
==Katso myös==
 
* [[Valtiosääntöoikeus]]
 
[[Luokka:Oikeustiede]]
1 739

muokkausta