Ero sivun ”Valtiosääntöoikeus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{oikeudenalat}}
kirjoitettu uudestaan vähän pidempänä, edelleen tynkä
Rivi 1:
{{oikeudenalat}}
'''Valtiosääntöoikeus''' on [[oikeustiede|oikeudenala]], joka tutkii [[valtiosääntö]]ä eli niiden keskeisten oikeussääntöjen kokonaisuutta, jotka sääntelevät [[perusoikeudet|perusoikeuksia]], ylimpien valtioelinten toimintaa ja niiden valitsemista sekä valtion aluetta ja kansalaisuutta. Nykyisin valtiosääntöoikeus tutkii myös Euroopan integraation ja kansainvälisen yhteistyön vaikutuksia valtiosääntöön. Valtiosääntöoikeus on osa [[julkisoikeus|julkisoikeutta]].
'''Valtiosääntöoikeus''' on osa julkisoikeutta ja rajautuu toisaalta kansainväliseen oikeuteen ja EU-oikeuteen, toisaalta hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuteen nähden rajana pidetään päätöksenteko- ja päätösvaltasuhteita valtioneuvoston yleisistunnon tasolla. Valtiosääntöoikeus kattaa ylimpien valtioelinten toimivaltaa, päätöksentekotapaa sekä valintaa tai nimittämistä koskevat säännöstöt. Keskeisiä osia ovat säädösten perustuslainmukaisuuden valvontajärjestelmä, kansalaisten perusoikeuksien suojaaminen, valtiontaloutta koskeva päätöksentekojärjestelmä valtion talousarvion ja eduskunnan budjettivallan osalta, parlamentaarisen järjestelmän mekanismit ja toimintaperiaatteet. Lisäksi valtiosääntöoikeus kattaa viranomaistoiminnan valvontajärjestelmän ylimmällä tasolla eli [[oikeuskansleri|oikeuskanslerin]] ja [[oikeusasiamies|eduskunnan oikeusasiamiehen]] toiminnan.
 
E.W. Böckenförden<ref>Viitattu teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Jyränki, Antero | Nimeke = Valta ja vapaus | Sivu = 3 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Talentum | Vuosi = 2003 }}</ref> mukaan valtiosääntöoikeuden erottaa muista oikeudenaloista neljä keskeistä erityispiirrettä:
*Valtiosääntönormisto on perustavanlaatuista (fundamentaalista) oikeutta, joka määrittää oikeussääntöjen tuottamisen ja soveltamisen tavan ja rajat.
*Valtiosääntönormisto kohdistuu politiikkaan, koska se sääntelee pääsyä poliittiseen ratkaisuvaltaa, määrää sen käytössä noudatettavan menettelyn ja asettaa sille rajat. Se on siten välttämättä poliittis-ideologisesti latautunut oikeudenala.
*Perustuslain sisältämä normisto on eräiltä osin fragmentaarista (epätäydellistä).
*Perustuslaki pitää tietoisesti sen soveltajan liikkumavaran avoimena sisältäen vain puitesääntelyä, jonka yksityiskohdat on jätetty muun oikeuden varaan.
 
== Lähteet ==
<references/>
{{tynkä/Oikeus}}
[[Luokka:Valtiosääntöoikeus|*]]