Ero sivun ”Limes norrlandicus” versioiden välillä

 

Ruotsissa Limes Norrlandicus on ollut vuosituhannet kulttuurinen ja taloudellinen rajavyöhyke, sillä sen eri puolet ovat soveltuneet erilaisten [[elinkeino]]jen harjoittamiseen. Jo [[kivikausi|kivikaudella]] Limes norrlandicus oli Ruotsin alueen osalta [[liuske-kvartsiittikulttuuri]]n eteläraja ja toisaalta skandinaavinen [[kuoppakeramiikka]] ei ulottunut sitä pohjoisemmaksi. Myöhemmin, pronssikaudelta lähtien, Limes Norrlandicus vakiintui maanviljely- ja pyyntikulttuurin rajaksi. Vyöhykkeen pohjoispuolella asuivat pyyntikulttuurilla ja myöhemmin poronhoidolla eläneet [[suomalais-ugrilaiset]], jotka on perinteisesti samaistettu [[saamelaiset|saamelaisten]] esivanhempiin, ja jota muistuttavaa väestöä on kutsuttu Fennoskandian eri puolilla [[lappalaiset|lappalaisiksi]]. Vyöhykkeen eteläpuolella ovat asuneet maata viljelleet [[germaaniset kielet|germaanisten kielten]] puhujat, jotka vasta keskiajalta lähtien alkoivat laajemmassa määrin levittäytyä rajan pohjoispuolelle. Arkeologisesti Limes norrlandicus on suomalais-ugrilaiseen pyyntiväestöön usein yhdistettyjen rautakautisten [[järvihauta|järvihautojen]] esiintymisalueen eteläraja. Toisaalta se on skandinaavien asutuksesta kertovien viikinkiajan [[riimukivi]]en esiintymisen pohjoisraja.

 

==Lähteet==

 

{{tynkä/Biologia}}