Ero sivun ”Anders Nohrborg” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi defaultsort-mallineen.
w
Rivi 1:
'''Anders Nohrborg''' (s. [[9. toukokuuta]] [[1725]] [[Norberg]], [[Ruotsi]] – k. [[30. marraskuuta]] [[1767]] [[Folkärna]], Ruotsi) oli ruotsalainen pappi, [[Tukholman suomalainen seurakunta|Tukholman suomalaisen seurakunnan]] apulainen ja hovisaarnaaja. Nohrborg tunnetaan [[postilla]]staan, jota ovat lukeneet Suomessa etenkin [[rukoilevaisuus|rukoilevaiset]] ja [[Körttiläisyys|heränneet]].
 
== Elämänvaiheet ==
 
Tiedot Nohrborgin elämänvaiheista ovat varsin niukat. Hän oli pappissukua sekä isän että äidin puolelta. Hän opiskeli [[Upsalan yliopisto]]ssa. Hänet vihittiin papiksi ja hänet määrättiin apupapiksi Tukholman suomalaiseen seurakuntaan vuonna 1854. Tässä toimessa hän oli vuoteen 1865 asti, jolloin hänet nimitettiin ylimäräiseksi hovisaarnaajaksi. Nohrborg oli tuolloin jo sairastunut tuberkuloosiin[[tuberkuloosi]]in.
 
Nohrborg ehti ennen kuolemaansa aloittaa postillan valmistelun. Testamentissaan hän antoi sukulaisilleen ohjeita sen loppuun saattamiseksi. Vuonna 1771 hänen veljensä Daniel Nohrborg julkaisi postillan ''Den Fallna Människans Salighets-Ordning, Föreställd Uti Betraktelser Öfver de Årliga Sön- och Högtids-Dagars Evangelier''. Postillassa oli ylihovisaarnaaja Gabriel Rosénin esipuhe.<ref>Svenskt biografiskt lexikon 27, s. 118</ref> Nohrborgin postillasta tuli menestys. Siitä on otettu Ruotsissa 21 painosta, niistä uusin 1966–1969. Postilla on käännetty suomeksi ja norjaksi.
Rivi 16:
 
== Nohrborgin postilla Suomessa ==
Yksittäisiä Nohrborgin postillan saarnoja julkaistiin suomeksi useaan otteeseen, ensimmäiset vuonna 1780. Koko postillan suomennos ilmestyi vuonna 1848. Sen käänsi Inarin seurakunnan kappalainen Joseph Wilhelm Durchmann, tunnetun herännäispapin [[Frans Oskar DurchmanninDurchmann]]in veli. Postillaa käytettiinkin paljon heränneiden keskuudessa yleensä ja erityisesti Kainuussa. Myös rukoilevaiset ovat käyttäneet Nohrborgin postillaa.<ref>Seppänen 1997, s. 13–18</ref>
 
==Lähteet==