Ero sivun ”Salakuuntelu” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: tr:Eavesdropping |
muotoilua, wikipedia ei ole mikään opaskirja |
||
Rivi 1:
[[Kuva:ParabolicMicrophone.jpg|thumb|Parabolista mikrofonia voidaan käyttää salakuunteluun]]
'''Salakuuntelu''' on itselle tarkoittamattoman keskustelun kuuntelemista. Salakuuntelua voi tehdä teknisin apuvälinein tai olemalla kuuloetäisyydellä mutta piilossa keskustelijoilta. Myös sähköisesti käytävän keskustelun luvatonta seuraamista pidetään salakuunteluna. Usein salakuunneltu keskustelu nauhoitetaan myöhempää käyttöä varten.
Sellaisen keskustelun, jossa on itse osallisena, nauhoittaminen on sallittua, vaikka muut osapuolet eivät siitä olisikaan tietoisia. Pankit ja luottokorttilaitokset nauhoittavat usein puheluita pystyäkseen todistamaan, mitä on asiakkaan kanssa suullisesti sovittu. Tästä ei Suomessa anneta ilmoitusta erikseen asiakkaalle.
'''Salakatselu''' on vastaavasti sellaisen tilanteen seuraaminen, jota ei ole tarkoitettu muiden nähtäväksi.▼
==Historiaa==
Rivi 8 ⟶ 11:
Salakuuntelu laajassa mittakaavassa kehittyi puhelinliikenteen kehityksen myötä. Joissain maissa poikkeustilan aikana puhelinkeskusten hoitajat velvoitettiin kuuntelemaan puheluita. Joissain maissa puolestaan jatkuva salakuuntelu ilman oikeuden erityistä päätöstä poliisin kohdistamien epäilyjen perusteella oli tavanomainen käytäntö. Neuvostoliitossa salakuuntelun pystyi huomaamaan siten, että puhelussa ääni vaimeni, kun kuuntelu kytkettiin päälle. Nykyaikaisessa digitaalikeskustekniikassa ei kuuntelun päälle kytkentää huomaa.
Ruotsissa valtiopäiville tuli lakiehdotus, minkä mukaan
▲'''Salakatselu''' on vastaavasti sellaisen tilanteen seuraaminen, jota ei ole tarkoitettu muiden nähtäväksi.
==Muuta==
Suomessa poliisi käyttää salakuunteluun vuodessa työaikaa huomioon ottamatta yli miljoona euroa. Tuomioistuimet myöntävät vuosittain noin 1 700 lupaa.<ref
==Katso myös==
|