Ero sivun ”Melodija” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 12:
Pääpaino yhtiön julkaisuissa oli klassisella musiikilla, erityisesti neuvostoliittolaisten säveltämässä ja esittämässä. Myös kirjallisia äänilevyjä tuotettiin, mm. satukuunnelmia lapsille. Myös länsimaista [[pop]]- ja [[jazz]]-musikkia, jopa [[rockia]] julkaistiin. Tosin pop-levyjen painosmäärät olivat pienet eivätkä pystyneet tyydyttämään kuin murto-osan kysynnästä. Vieraskielisen musiikin kohdalla oli tapana kirjoittaa artistien translitteroituina kyrilliseen kirjaimistoon ja kappaleiden nimet venäjäksi käännettyinä. Suosittuja Melodijan julkaisemia länsimaisia pop-artisteja olivat 1970-luvulla mm. [[Beatles]] (Битлз), [[Rolling Stones]] (Роллинг стоунс), [[Uriah Heep]] (Урия Хип) ja [[Boney M]] (Бони М).
 
Toimiminen ainoana virallisena levy-yhtiönä ja osana valtiokoneistoa merkitsi myös sitä, että periaatteessa mitään musiikkia ei voinut julkaista ilman yhtiön hyväksyntää ja viranomaisten lupaa. Kuitenkin kotiäänitysten teon mahdollistavat avokela- ja C-kasettinauhurit synnyttivät epävirallisen, maanalaisen tuotannon, jota kutsuttiin kirjallisuuden mallin mukaisesti nimellä [[samizdat]] tai [[magnizdat]]. Muiden muassa [[Vladimir Vysotski]] ja hänen yhteiskuntakriittiset ja epäsovinnaiset laulunsa 1960- ja 70-luvulla tulivat tunnetuksi nimenomaan epävirallisten kanavien kautta. Melodija julkaisi häneltä vain muutaman äänitteen, jotka oli tuotettu hyvin pehmeiksi ja siloitellusti. [[Perestroika]]n ja [[glasnost]]in politiikan alettua näkyä käytännössä vuodesta 1987 alkaen, Melodijan monopoli murtui, ja erityisesti rock-musiikki ([[punk]] siinä nukana) alkoi elää kukoistuskauttaan.
 
Ulkomailla Melodijan tuotteita julkaistiin myös muilla nimillä kuten '''MK''', lyhenne sanoista ''Mezhdunarodnaya Kniga'' ("Kansainvälinen kirja"), [[USA]]ssa myös Monitor Records tai Angel records tai Melodiya/HMV(elsewhere) [[EMI]]-yhtiön kanssa tehdyn jakelusopimuksen mukaisesti. Erityisesti vuoden [[1989]] jälkeen julkaisuyhtiöitä oli useita, kunnes Melodija vuonna 1994 teki keskitetyn sopimuksen [[BMG]]:n kanssa. Kun tuo sopimus 2003 oli päättynyt, uusi yritys organisaationsa ja alkoi jälleen julkaista musiikkia omissa nimissään ja tuottaa uusintapainoksia vanhoista neuvostoaikaisista menestyslevyistä.