|
'''Turkin historia''' alkaa 100 000 vuoden ikäisistä arkeologisista löydöistä. Maata ovat hallinneet vuoron perään monet eri kansat. Turkin historia on osa laajempaa Välimeren alueen menneisyyttä. Antiikin Kreikan ja Rooman historia on suurelta osin myös Turkin historiaa.
== Esihistoriallinen aika 100. 000–2 000 - 2000 eaa. ==
:Pääartikkeli: ''[[Neoliittinen Anatolia]]''
PaikaltaAnatoliasta on löydetty hyvin vanhaa paikoillaan ollutta metsästäjä-keräilijöiden <ref>http://en.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6bekli_Tepe</ref>asutusta ajalta noin 9000 eaa., jolloin rakennettiin vanhin tunnettu kivitemppeli, joka oli pyöreä kivipilarien kannattama rakennelma. ▼Ensimmäiset merkit asukkaista [[Anatolia]]ssa ovat [[paleoliittinen|paleoliittiselta]] kaudelta (500000-12000 eaa.), jolloin ihmiset asuivat majoissa ja luolissa ja hankkivat elantonsa [[keräilytalous|keräilytaloudella]] ja metsästyksellä. Tärkeimmät luola-asutukset olivat [[Antalya]]n ja [[Kemer]]in lähellä.
▲Paikalta on löydetty hyvin vanhaa paikoillaan ollutta metsästäjä-keräilijöiden <ref>http://en.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6bekli_Tepe</ref>asutusta ajalta noin 9000 eaa., jolloin rakennettiin vanhin tunnettu kivitemppeli, joka oli pyöreä kivipilarien kannattama rakennelma.
Niin sanotulta PPNB-ajalta on löydetty Nevali Corista poltetuja savipatsaita. Tämä enteli saviastioiden keksimistä.
Tähän Taurusvuorten juurella ja Tigriin latvoilla<ref>http://ancientneareast.tripod.com/Cayonu_Tepesi.html</ref> sijaitsevaan paikkaan näyttää liittyvän myös varhaiset poltetut saviastiat eli keramiikka ja kupari.
Maailman ensimmäinen tunnettu kaupunki, [[Çatalhöyük]]in neoliittinen kaupunki nykyisestä Konyasta kaakkoon on noin vuodelta 6500 eaa. Talot oli rakennettu savitiilistä ja niihin mentiin sisälle katossa olevien aukkojen kautta tikkaiden avulla. Asunnot oli koristeltu [[seinämaalaus|seinämaalauksin]] ja sieltä on löytynyt maailman ensimmäinen maisemamaalaus.
Pronssikauden alussa Anatoliassa oli jo useita pieniä kaupunkeja. Egean alueelle syntyi kulttuurin keskus [[Troija]] (nyk. Truva) ja Keski-Anatoliaa asuttivat hatit, jotka olivat taitavia käsityöläisiä. Alacahüyük ja Hattusas (nykyinen Bogazköy) noin 200 km Ankarasta itään olivat hattien kuningaskunnan merkittäviä uskonnollisia ja hallinnollisia keskuksia.
Noin 2300 eaa. Troija tuhoutui tulipalossa, ja koko Anatolia koki mullistuksia luultavasti kansainvaelluksista johtuen.
== Heettiläisten aika 2000 - 1250 eaa. ==
[[Heettiläiset]] saapuivat Anatoliaan todennäköisesti Kaukasukselta noin 2000 eaa. ja asettuivat asumaan Kussaraan ja Hattusasiin. Heettiläiset hallitsivat parhaimmillaan lähes koko nykyistä Turkkia ja pitivät Hattusasia pääkaupunkinaan. He keskittyivät sodankäyntiin ja maanviljelyyn. Heillä oli runsaat mineraali- ja metallivarat ja korkeatasoinen kulttuuri.
Samaan aikaan kun heettiläiset hallitsivat Keski- ja Itä-Anatoliaa, uudelleen rakennettu Troija oli läntisen Anatolian tärkein kaupunki, joka eli kalastuksella ja tekstiilituotannolla. 1200-luvun lopun ja 1100-luvun alun levottomuuksissa heettiläisten valtakunta hajosi pieniksi kuningaskunniksi ja Troija tuhoutui jälleen.
== Anatolian pikkuvaltiot 1250 - 494 eaa. ==
Länsi-Anatoliassa kreikkalaiset saivat yhä enemmän jalansijaa 1200-luvulla. Smyrnan, nykyisen [[İzmir]]in alueelle syntyi [[Joonia]]. Joonialaiset asuttivat myös Miletoksen, Efesoksen ja Prienen kaupungit noin 1000 eaa. Alueen kaupungeilla oli voimakkaat siteet Ateenaan ja korkea sivistystaso. Monet länsimaisen kirjallisuuden parhaista runoilijoista ([[Sapho]]) ja filosofeista ([[Sokrates]]) vaikuttivat Jooniassa.
Joonian eteläpuolelle syntyi [[Kaaria]], nykyisten Bodrumin, Fethiyen ja Marmariksen paikkeille. Tunnetuin kaarialaiskuningas oli Mausolus, joka rakennutti jättimäisen muistomerkin nykyiseen Bodrumiin, silloiseen Halikarnassokseen.
[[Lyykia]] oli Kaarian itäpuolella ja siitä vielä itäänpäin sijaitsi Pamfylia nykyisen Antalyan ympärillä.
1200-luvulla Vanjärven ympärille syntyi [[Urartu]]n kuningaskunta. Urartulaiset perustivat siirtokuntiaan laajoille alueille Itä-Anatoliassa. Kuningaskunta hävisi 590 eaa. [[meedia]]laisten valloitettua sen.
Fryygialaiset tulivat maahan 1200-luvulla ja perustivat kauemmaksi sisämaahan kuningaskunnan. Gordionista tuli Fryygian pääkaupunki, ja Midas oli valtakunnan merkittävin kuningas.
[[Fryygia]]laisten kadottua noin 700-luvulla eaa. heidän tilalleen tulivat [[lyydia]]laiset, jotka tekivät [[Sardis]]ista (nyk. Sart) pääkaupunkinsa. Lyydian kuuluisin hallitsija, legendaarisen rikas Kroisos otti haltuunsa lähes kaikki joonialaiset alueet.
== Persialaiset 494 - 334 eaa. ==
[[Persia]] oli ensimmäinen valloittaja, joka yhdisti koko nykyisen Turkin alueen. Jatkuva sodankäynti Kreikan kanssa esti vaurastumisen. Persialainen kulttuuri pidettiin palatsien sisäpuolella, joten persialaisten vaikutus valloitettujen alueiden kulttuuriin ja taiteisiin jäi hyvin vähäiseksi.
== Hellenistinen kausi 334 - 133 eaa. ==
[[Makedonia]]n hallitsija [[Aleksanteri Suuri]] valloitti Kreikan, Anatolian ja vielä vuonna 331 eaa. koko Persian. Tämän jälkeen helleenien hallussa olivat alueet Länsi-Kreikasta nykyiseen Pakistaniin saakka.
Hellenistisellä kaudella kaupungit kehittyivät voimakkaasti. Niillä oli omat lakinsa, itsehallintonsa ja puolustusmuurinsa ja ne ansaitsivat elantonsa maataloudesta. Kulttuuri ei ollut kovin korkeatasoista, koska vauraus käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin. Kuvanveisto- ja maalaustaiteen keskus, Pergamon oli poikkeus.
== Rooman imperiumi 133 eaa. - 395 jaa. ==
Anatolian valtioiden keskinäiset riidat heikensivät niitä ja vuosina 133-129 eaa. [[Rooman valtakunta|roomalaiset]] valtasivat Anatolian.
Rooma toi mukanaan Pax Romanan, rauhanajan, joka antoi mahdollisuudet taloudelliselle kasvulle ja uuden maailmanuskonnon - kristinuskon - nousulle.
Rooman keisari [[Konstantinus Suuri|Konstantinus]] teki vuonna 330 jaa. Bysantionista valtakuntansa pääkaupungin Konstantinopolin ja julisti kristinuskon valtakunnan viralliseksi uskonnoksi. Konstantinuksen tarkoitus oli palauttaa Rooman valtakunta entisaikojen loistoon, mutta keisarikunnan itä- ja länsiosat ajautuivat yhä kauemmas toisistaan. Vuonna 395 valtakunta jakautui kahtia.
== Bysantti 395 - 1453 ==
Laajimmillaan [[Justinianus Suuri|Justinianus Suuren]] aikana 500-luvun puolivälissä [[Bysantti]] hallitsi koko Välimerta Palestiinasta Pyreneitten niemimaan eteläosiin. Bysantin valtakunnan rajat kuitenkin muuttuivat jatkuvasti. Idässä uhkasivat persialaiset ja arabit ja lännessä slaavit ja bulgaarit. Vuonna 1071 seldzhukit voittivat Bysantin, joka säilytti kuitenkin maansa Marmaranmeren ympärillä ja Balkanilla.
Ristiretkien seurauksena idän ja lännen kristittyjen välit kiristyivät, ja vuonna 1201 lännen armeijat valtasivat Konstantinopolin. Konstantinopoli oli latinalaisvallan alla vuoteen 1261, jolloin keisari Mikael I valtasi kaupungin takaisin Bysantille. Bysantti romahti lopullisesti vasta kun osmanisulttaani Fatih Sultan Mehmet (Mehmet Valloittaja eli [[Mehmed II]]) valloitti Kostantinopolin kuukausia kestäneen piirityksen jälkeen vuonna [[1453]].
== Seldzhukkien valtakunta 1038 - 1318 ==
Arabian niemimaalla 600-luvulla syntynyt [[islam]] yritti vallata Vähän-Aasian siinä kuitenkaan onnistumatta ennen vuotta 1071, jolloin turkkilaiset [[seldžukit]], jotka olivat vähitellen siirtyneet Keski-Aasiasta länteenpäin, voittivat bysanttilaisjoukot Manzikentissa Vanjärven luoteispuolella. Voiton jälkeen Anatoliaan nousi useita pieniä seldžukkivaltioita. Tärkein niistä oli Rumin kuningaskunta, jonka pääkaupunki oli Konya.
Seldžukit jättivät jälkensä islaminuskonnon ja turkinkielen lisäksi muun muassa korkeatasoisen arkkitehtuuriin. Seldzhukkien aikakaudella maataloutta ja maataloustuotteiden markkinointia kehitettiin, teitä kunnostettiin ja kaupankäyntiä edistettiin.
== Osmanien valtakunta 1299 - 1923==
Lännen ja idän kristittyjen sotiessa keskenään, [[Nikea]]n (nyk. lznik) ympäristöön syntyi pieni turkkilaisten [[osmanien valtakunta]], joka vähitellen levittäytyi koko Anatoliaan ja Balkanille. Kun osmanit saivat vallattua Konstantinopolin vuonna 1453, siitä tehtiin valtakunnan pääkaupunki.
Laajimmillaan osmanivaltakunta ulottui Persianlahdelta nykyiseen [[Algeria]]an itä-länsisuunnassa ja [[Wien]]in edustalta Etelä-Egyptiin pohjois-eteläsuunnassa ja oli 1400- ja 1500-luvuilla Välimeren ehdoton valtias. Osmanihallinto oli ensimmäisinä vuosisatoina oikeudenmukaista ja suvaitsevaista ja tieteet ja kulttuuri, etenkin arkkitehtuuri, kukoistivat.
Ajan myötä osmanien valtakunta rappeutui ja valtaistuimelle nousi kyvyttömiä hallitsijoita. 1870-luvulla valtakunnalle tehtiin perustuslaki ja se sai parlamentin. Uudistukset tulivat kuitenkin liian myöhään ja osmanivaltakunnan sekä taloudellinen että poliittinen valta luisui brittien, ranskalaisten ja saksalaisten käsiin.
Turkkilaiset ajautuivat ensimmäiseen maailmansotaan [[Saksa]]n liittolaisena ja hävisivät. Liittoutuneet miehittivät Istanbulin ja suunnittelivat maan jakamista etupiireihin. Sevresin sopimuksessa 1920 maa jaettiin Kreikan, Italian, Ranskan ja Armenian kesken. Istanbul jäi brittien valvontaan ja Turkille jäi vain Keski-Anatolia ja Mustanmeren rannikko.
Kenraali Mustafa Kemal pakeni miehitetystä lstanbulista Samsuniin, kokosi uudistusmieliset vallankumoukselliset ja perusti hallituksen. Hän loi jäljellä olevista osmanijoukoista ja talonpojista armeijan ja ajoi italialaiset, ranskalaiset ja armenialaiset maasta vuoteen 1920 mennessä. Kreikkalaiset jättivät Turkin 1922. Lausannen sopimuksessa 1923 Turkki sai suurin piirtein nykyiset rajansa.
== Turkin tasavalta 1923 - ==
Turkki julistettiin tasavallaksi 29. lokakuuta [[1923]] ja [[Mustafa Kemal]]ista tuli maan ensimmäinen presidentti. Atatürk kuoli 1938 ja seuraajaksi nousi hänen työtoverinsa Ismet Inönü.
== Turkki tänään ==
Turkki on parlamentaarinen demokratia, jota johtavat presidentti ja pääministeri. Maa on koko ajan suuntaunut johdonmukaisesti Länsi-Eurooppaan. Se on ollut Euroopan Neuvoston jäsen vuodesta 1949, [[NATO]]n jäsen vuodesta 1952 ja EU:n (silloin Euroopan talousyhteisö) liitännäisjäsen vuodesta 1963. Vuonna 1996 Turkki solmi EU:n kanssa keskinäisen tullisopimuksen ja pyrkii vakavissaan EU:n jäseneksi.
==Viitteet==
{{Viitteet}}
<references/>
{{Aasian historia}}
| 