|
'''Trooppi''' ({{k-grc|τρόπος|tropos}}, ”käännös”) tarkoittaa [[ontologia]]ssa [[partikulaari]]sta eli yksittäistä [[ominaisuus|ominaisuuden]] ilmentymää.<ref name="Korte">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.soc.utu.fi/laitokset/filosofia/opiskelu/opetusmateriaalit/sanastoa.pdf | Tekijä=Korte, Tapio | Nimeke=Filosofian keskeistä terminologiaa | Julkaisu=Johdatus filosofiaan sl. 2006 | Viitattu=11.11.2008}}</ref> EsimerkkinäTermiä on käytetty myös [[historianfilosofia]]ssa [[diskurssi]]tyyleistä. Termi ”[[trooppi (retoriikka)|trooppi]]” ({{k-grc|τρόπος|tropos}}, ”käännös”, ”muunnos”) on alun perin peräisin [[retoriikka|retoriikasta]], jossa se tarkoittaa sanaleikin sisältävää kielikuvaa. Filosofiassa käytetyt yksittäisentekniset lehdenmerkitykset tiettyeivät vihreysaina javastaa Sokrateentermin viisausalkuperää.
<!--
Termiä on käytetty myös [[historianfilosofia]]ssa.
The term "'''[[trope]]'''" is both a term which denotes figurative and metaphorical language and one which has been used in various technical senses. It comes from the [[Greek language|Greek]] ''τρόπος'' (''tropos'') "turn", related to the root of ''τρέπω'' (''trepō''), "to turn, to direct, to alter, to change"; this means that the term is used metaphorically to denote, among other things, metaphorical language. Perhaps the term can be explained as meaning the same thing as ''a turn of phrase'' in its original sense.
Filosofiassa termiä käytetään teknisissä merkityksissä, jotka eivät aina vastaa termin kielitieteellistä alkuperää. Termin merkitys on pääteltävä asiayhteydestä.
== Basic meaning as metaphor ==
Here a trope is a figurative and metaphorical use of a word or a phrase. The verb ''to trope'' means then to make a trope.
== Ontologiassa ==
Ontologiassa troopilla tarkoitetaan ominaisuuden partikulaarista ilmentymää. EsimerkkinäEsimerkkejä troopeista ovat yksittäisen lehden vihreys (juuri se tietty vihreysvihreän sävy, joka kyseisellä lehdellä on) ja [[Sokrates|Sokrateen]] viisaus (juuri se tietty viisaus, joka on juuri Sokrateella).
Trooppiteorioita on useita erilaisia. Ne kaikki ovat ratkaisuja [[universaalien ongelma]]an. TrooppiteorioidenOngelmassa mukaankeskeisellä sijalla on sen määrittäminen, kuinka kaksi erillistä esiintymää voivat olla samaa tyyppiä. Kuinka erilaiset [[universaaliolio (filosofia)|oliot]]t ovatvoivat tarpeettomia.olla samaa jossakin määrin, kuten jonkin niiden ominaisuuden suhteen? Esimerkiksi, kuinka kuusi erillistä vihreää oliota voivat olla samanlaisia suhteessa niiden väriin?
Trooppiteoriat ovat näin [[nominalismi]]n muunnelmia.
Ongelmaan tarjotut ratkaisut ovat usein olleet joko [[käsiterealismi|realismin]] tai [[nominalismi]]n muunnelmia. Sekä perinteisessä realismissa että nominalismissa ominaisuudet on käsitetty [[universaali|universaaleiksi]], ja näkökulmien ero on ollut siinä, miten universaalien olemassaoloon suhtaudutaan. Realismin mukaan universaaleilla on itsenäinen olemassaolo, nominalismin mukaan niitä ei puolestaan ole olemassa.
Termin käyttö tässä merkityksessä on peräisin [[D. C. Williams]]ilta (1953). Samaa ongelmaa on käsitelty filosofiassa aiemminkin ilman termin ”trooppi” käyttöä. ▼<!--
The following is a brief background:
The basic problem is the [[problem of universals]]. One part of the problem of universals is determining what it is for two tokens (or separate instances of something) to be of the same type. How can different things be the same? The arguments are complex, and involve [[semantics]], [[metaphysics]] and [[epistemology]]. Part of the problem would be determining what it is for six different green objects to all be the same in respect to their color.
One classical solution is that of [[Problem of universals#Realism|realism]] as found in the middle period of [[Plato]]'s philosophy, with [[The Republic]] as a crowning work. According to this solution there are [[ideas]] or [[forms]] for any property. These forms exist timelessly as singular, perfect individuals in a metaphysical (timeless, supra-sensible) world of their own. They correspond to what is later called [[universals]]. Somehow the form of a specific color creates many secondary images of itself, as when a prototype is used to make copies or an object casts several shadows. Expressed more abstractly the individual colour-instances (the green of this leaf, the similar green of this frog) all partake in the same idea of green. In Plato the theory of [[forms]] is related to his theses about [[innate knowledge]]. In [[Phaedo]] the turn of the argument is that we cannot learn from experience what similarity is through [[abstraction]], but must possess it in an innate form before we have any experience (Phaedo 74a-75d).
[[Bertrand Russell]] (1912, chapter IX) argued against Berkeley and took the same basic position as Plato. His argument was basically one against any form of [[nominalism]]. It says, briefly, that if we introduce several instances of green as separate individuals, we nevertheless have to accept that the reason that we group them together is because they are similar. Therefore we must presume at least one true universal, that of similarity.
Muun muassa [[David Malet Armstrong| DavidD. M. Armstrong]] katsooon Russellinkatsonut [[Bertrand Russell]]in ja Platoninkeskikauden [[Platon]]in tavoin, että on olemassa universaalien ilmentymiä. Universaalin ilmentymä on ominaisuus (kuten vihreys), joka on olemassa useissa paikoissa samaan aikaan. Jos kuusi eri oliota ovat kaikki vihreitä, tällöin jokainen niistä ilmentää universaalia vihreää tai ovat osallisia universaalista vihreästä. Täsmälleen sama universaali vihreä sijaitsisi jokaisessa vihreässä oliossa. Jos sammakon ja lehden väri on sama vihreän sävy, sammakon vihreys ja lehden vihreys ovat yksi ja sma entiteetti, joka sattuu sijaitsemaan useassa paikassa. ▼
Kaksi suosittua viimeaikaista ratkaisua universaalien ongelmaan eli ongelmaan siitä, kuinka entiteetit kuten ominaisuudet voivat olla olemassa useassa paikassa samanaikaisesti, ovat:
Trooppiteorioiden ratkaisu poikkeaa perinteisestä realismista siinä, ettei ominaisuuksia pidetäkään universaaleina, vaan partikulaareina, samoin kuin ne oliot joille ominaisuudet kuuluvat ovat myös partikulaareja. Trooppiteorioiden mukaan [[universaali]]t ovat tarpeettomia. Näin ne ovat [[nominalismi]]n muunnelmia.
▲[[David Malet Armstrong|David Armstrong]] katsoo Russellin ja Platonin tavoin, että on olemassa universaalien ilmentymiä. Universaalin ilmentymä on ominaisuus (kuten vihreys), joka on olemassa useissa paikoissa samaan aikaan. Jos kuusi eri oliota ovat kaikki vihreitä, tällöin jokainen niistä ilmentää universaalia vihreää tai ovat osallisia universaalista vihreästä. Täsmälleen sama universaali vihreä sijaitsisi jokaisessa vihreässä oliossa. Jos sammakon ja lehden väri on sama vihreän sävy, sammakon vihreys ja lehden vihreys ovat yksi ja sma entiteetti, joka sattuu sijaitsemaan useassa paikassa.
Muun muassa [[Keith Campbell (filosofi)|Keith Campbell]] ja [[Michael LaBossiere]] ovat sen sijaan hylänneet universaalit ja omaksuneet trooppiteorian. Trooppi on ominaisuus, joka voi olla vain yhdessä paikassa kunakin hetkenä, päinvastoin kuin universaalit ominaisuudet, jotka voivat toteutua monissa paikoissa samaan aikaan. Trooppiteoriat ovat selittäneet esimerkiksi trooppien samankaltaisuuden avulla, kuinka kaksi esiintymää (yksilöllistä ilmentymää) ovat samaa tyyppiä. Esimerkiksi, jos kuusi eri oliota ovat kaikki vihreitä, jokaisella on oma erillinen vihreyden trooppi. Jokainen vihreyden trooppi on erillinen entiteetti, mutta troopit muistuttavat toisiaan, ja ne luetaan kaikki vihreiksi tämän yhdenkaltaisuuden perusteella.
▲Termin käyttö tässä merkityksessä on peräisin [[D. C. Williams]]ilta (1953) . Samaa ongelmaa on käsitelty filosofiassa aiemminkin ilman termin ”trooppi” käyttöä.
Trope theorists explain what it is for two tokens (individual instances) to be of the same type in terms of resemblance. As an example, for six different objects to all be green would be for each object to have its own distinct green trope. Each green trope would be a different entity from the other green tropes, but they would resemble each other and would all be taken to be green because of their resemblance.
== Historianfilosofiassa ==
Termiä trooppi on käytetty myös historianfilosofiassa, muun muassa [[Hayden White]] teoksessa ''Metahistory'' (1973). Troopit ymmärretään yleensä [[diskurssi]]tyyleiksi, jotka ovat historioitsijan suorittaman historiankirjoituksen taustalla, ja jotka historiantutkijan tulee ottaa huomioon (”kerronnallisesti hahmotettu historiantutkimus”<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Tuomaala, Saara | Nimeke=Historiantutkimuksen narratiivisuus: miten esittää faktat kertomuksina? | Osoite=http://www.soc.utu.fi/laitokset/poliittinenhistoria/ajankohtaista/historiatietojavaltaseminaari/TuomaalaS.pdf | Viitattu=11.11.2008}}</ref>). White tunnisti seuraavat troopit: [[metafora]], [[metonyymi]], [[synekdokee]] ja [[ironia]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://users.ox.ac.uk/~spet0201/lectures/histlink/whiteho.html | Tekijä=Hilliard, K. F. | Nimeke=Hayden White for absolute beginners | Viitattu=11.11.2008}}</ref>
The use of tropes has been extended from a linguistic usage to the field of [[philosophy of history]] by, among other theorists, [[Hayden White]] in his ''Metahistory'' (1973). Tropes are generally understood to be styles of [[discourse]] — rather than figures of style — underlying the historian's writing of history. They are historically determined in as much as the [[historiography]] of every period is defined by a specific type of trope.
For Hayden White, tropes historically unfolded in this sequence: [[metaphor]], [[metonymy]], [[synecdoche]], and finally, [[irony]].
-->
== Lähteet ==
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Quine, W. V. O. (| Vuosi=1961). "| Kappale=On What There is," in| ''Nimeke=From a Logical Point of View'', | Selite=2nd/ed. | Julkaisupaikka=N.Y:. | Julkaisija=Harper and Row.}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Russell, Bertrand | Vuosi=1912 | Nimeke=The Problems of Philosophy | Julkaisija=Oxford University Press}}
* Rodriguez-Pereyra, Gonzalo (2008). "Nominalism in Metaphysics", ''The Stanford Encyclopedia of Philosophy'', Edward N. Zalta (ed.). ([http://plato.stanford.edu/archives/spr2008/entries/nominalism-metaphysics/ link])
* Russell{{Kirjaviite | Tekijä=White, BertrandHayden (1912).| ''TheVuosi=1973 Problems| ofNimeke=Metahistory Philosophy'',| Julkaisija=Johns OxfordHopkins University Press.}}
* {{Lehtiviite | Tekijä=Williams, D. C. (| Vuosi=1953 ). "| Otsikko=On the Elements of Being ", ''| Julkaisu=[[Review of Metaphysics '',]] vol.| Vuosikerta=17 .}}▼* White, Hayden (1973). ''Metahistory'', Johns Hopkins University Press.
▲* Williams, D. C. (1953). "On the Elements of Being", ''Review of Metaphysics'', vol. 17.
== Aiheesta muualla ==
* {{SEP | Id=tropes | Nimeke=Tropes | Tekijä=Bacon, John}}
* {{IEP | Id=u/universa | Nimeke=Universals | Tekijä=MacLeod, M. & Rubenstein, E.}}
* {{SEP | Id=nominalism-metaphysics | Tekijä=Rodriguez-Pereyra, Gonzalo | Nimeke=Nominalism in Metaphysics}}
[[Luokka:Filosofian termit]]
| 