Ero sivun ”Turve” versioiden välillä

6 merkkiä poistettu ,  13 vuotta sitten
p
Botti korjasi viitemerkinnän/välilyöntien määrän ja/tai paikan.
p (Käyttäjän 143.51.138.132 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän BuffyTheTypoSlayerBOT tekemään versioon)
p (Botti korjasi viitemerkinnän/välilyöntien määrän ja/tai paikan.)
Turvemaita esiintyy 180 maassa. Ne kattavat 400 miljoonaa hehtaaria eli 3 % maailman pinta-alasta. Turvekerros voi olla yli 20 metriä paksu.<ref name="UNEPBali">[http://www.unep.org/Documents.Multilingual/Default.asp?DocumentID=523&ArticleID=5723&l=en Peatlands are Quick and Cost-Effective Measure to reduce 10% of greenhouse emissions,] UNEP 11.12.2007</ref> 50–70 % maailman soista ja kosteikoista on turvemaita. Laajoihin turve-alueisiin sisältyy Kanada ja Alaska, Pohjois-Eurooppa ja Länsi-Siperia, Kaakkois-Aasia ja osa Amazonia.<ref name="What-peat">[http://www.peat-portal.net/index.cfm?&menuid=36 What is Peat?]Peat-Portal</ref> Suomen pinta-alasta noin 30 prosenttia on turvesuota. {{Lähde|16. syyskuuta 2008}} Turpeesta 44 % on Venäjällä, 36 % Amerikoissa, 7 % Euroopassa, 6 % Kaakkois-Aasiassa ja 3 % muualla Aasiassa. Jäistä turve on yhä [[Venäjä]]llä, [[Kanada]]ssa, [[Andit|Andien]] ylängöillä ja [[Himalaja]]lla.<ref name=" Nairobi">[ http://www.peat-portal.net/view_file.cfm?fileid=124 Peatland degradation fuels climate change]Wetlands International 17.11.2006 (Government representatives from almost all countries of the world gather at the UN-FCCC 2006 summit in Nairobi to discuss actions regarding climate change and the use of fossil fuels)</ref> Vuodesta 1800 turpeen määrä on merkittävästi vähentynyt, noin 10–20&nbsp;%, ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan vuoksi. Maailmanlaajuisesti turpeen merkittävin uhka on kuivaus maanviljelyyn ja metsiksi.<ref name="What-peat">[http://www.peat-portal.net/index.cfm?&menuid=36 What is Peat?]Peat-Portal</ref>
 
Tällä hetkellä turvemaat katoavat nopeammin kuin koskaan aiemmin. Laajoilla kuivauksilla on pyritty keräämään entisten sademetsien puita kuivauskanaaleja pitkin. Sen jälkeen kuivausta on jatkettu, [[palmuöljy]]- ja [[sellu]]puuviljelmiä varten. Kuiva turve hapettuu ja vapauttaa hiilidioksidia toisin kuin luonnontilassa. Se myös syttyy helposti palamaan ja palaa viikkoja aiheuttaen laajoja savupilviä. Lisäksi turpeen palaessa vapautuu suuria määriä hiilidioksidia. <ref name=" Nairobi">[ http://www.peat-portal.net/view_file.cfm?fileid=124 Peatland degradation fuels climate change]Wetlands International 17.11.2006 (Government representatives from almost all countries of the world gather at the UN-FCCC 2006 summit in Nairobi to discuss actions regarding climate change and the use of fossil fuels)</ref>
 
Suomen pinta-alasta noin 30 prosenttia on turvesuota. Soilla elää useita alueellisesti uhanalaisia lajeja, ja ne ovat tärkeitä muun muassa [[hirvi]]eläimille ja [[Lintu|linnuille]]. Luonnontilaisia turvesoita on kuitenkin jäljellä enää hyvin vähän. Ympäristöjärjestöt ja Kansainvälinen soidensuojelujärjestö [[IMCG]] ovatkin ympäristösyistä vedonneet Suomen turvesoiden rauhoittamisen puolesta.<ref name="imcg">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.imcg.net/docum/fi06/fi_res_06.htm | Nimeke=IMCG Resolutions in Finland | Julkaisija=International Mire Conservation Group | Luettu=12. helmikuuta 2007 | Ajankohta=27. elokuuta 2006 | Kieli={{en}} }}</ref>
{{ Verkkoviite | Osoite=http://www.ipcc-nggip.iges.or.jp/public/2006gl/pdf/0_Overview/V0_2_Glossary.pdf | Julkaisija=Intergovernmental Panel on Climate Change | Nimeke=2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories | Luettu=12. helmikuuta 2007 | Kieli={{en}} }}</ref> [[EU-parlamentti|EU-parlamentin]] ympäristövaliokunta torjui Suomen yritykset sisällyttää turve uusiutuvien energialähteiden listalle heinäkuun [[2008]] alussa.<ref>Ilmastonmuutosta ei saa torjua luonnonsuojelua murentamalla, Pääkirjoitus Helsingin Sanomat 14.7.2008 A2</ref> Suomen poliitikot luokittelevat turpeen hitaasti uusiutuvaksi [[biomassapolttoaine]]eksi.<ref name="ktmenergia"/><ref>
{{ Verkkoviite | Nimeke = Muut biomassaenergian lähteet: Turve | Osoite = http://www.motiva.fi/fi/kirjasto/uusiutuvatenergialahteetsuomessa/muutbiomassaenergianlahteet/turve.html| | Ajankohta = 12. syyskuuta 2007 | Julkaisija = Motiva | Viitattu = 14.9.2007 }}</ref>
Määritelmään päätyi [[Kauppa- ja teollisuusministeriö]]n tilaama selvitys ''Turpeen asema Suomen kasvihuonekaasutaseissa''.<ref name="ktm20/2000">{{ Kirjaviite | Tekijä = Patrick Crill, Ken Hargreaves, Atte Korhola | Nimeke = Turpeen asema Suomen kasvihuonekaasutaseissa. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 20/2000 | Julkaisija = Kauppa- ja teollisuusministeriö | Vuosi = 2000 | Viitattu = 24. heinäkuuta 2007 }}</ref>
<ref name="ktm20/2000">{{ Kirjaviite | Tekijä = Patrick Crill, Ken Hargreaves, Atte Korhola | Nimeke = Turpeen asema Suomen kasvihuonekaasutaseissa. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 20/2000 | Julkaisija = Kauppa- ja teollisuusministeriö | Vuosi = 2000 | Viitattu = 24. heinäkuuta 2007 }}</ref>
KTM:n julkaisun ovat laatineet KTM:n tilauksesta [[Patrick Crill]] (USA), [[Ken Hargreaves]] (UK) ja [[Atte Korhola]] ([[Helsingin yliopisto]]). Selvityksen johtopäätös oli, että turve tulisi luokitella hitaasti uusiutuvaksi biopolttoaineeksi.
 
Raportti on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä sekä kotimaisilta että ulkomaisilta tutkijoilta.<ref>{{ Verkkoviite | Osoite = http://www.tieteessatapahtuu.fi/0307/sisalto.htm | Julkaisija = Tieteessä tapahtuu 3/2007 | Nimeke = Heikkilä, R.; Lindholm, T.; & Simola, H. (2007) Keskustelua: Turvetta suosiva energiapolitiikka perustuu kyseenalaiseen tutkimusraporttiin | Viitattu = 24. heinäkuuta 2007 }}</ref><ref>A.J.Schilstran, ''Ecol. Econ.'' 39, s. 285–293 (2001)</ref><ref>Turvetta suosiva energiapolitiikka perustuu kyseenalaiseen tutkimusraporttiin, Tieteessä tapahtuu3/2007 31–32, Kirjoittajat: Luonnonmaantieteen dosentti Raimo Heikkilä ([[Oulun yliopisto]]), Kasvitieteen dosentti Tapio Lindholm (Helsingin yliopisto) ja Ympäristötieteen dosentti Heikki Simola ([[Joensuun yliopisto]])</ref>
Raportti on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä sekä kotimaisilta että ulkomaisilta tutkijoilta.
Myös ympäristöjärjestöt vastustavat tiukasti turpeen käyttöä ja KTM:n ehdottamaa luokittelua. Järjestöt pitävät turpeen polttoainekäytöstä luopumista yhtenä Suomen ilmastopolitiikan suurimmista kysymyksistä.<ref> {{ Verkkoviite | Osoite = http://www.greenpeace.org/finland/fi/mediakeskus/lehdistotiedotteet/seuraavan-hallituksen-sitoudut | Viitattu = 12. helmikuuta 2007 | Julkaisija = Greenpeace | Nimeke = Seuraavan hallituksen sitouduttava tiukkoihin ilmastotavoitteisiin }}</ref>
<ref>{{ Verkkoviite | Osoite = http://www.tieteessatapahtuu.fi/0307/sisalto.htm | Julkaisija = Tieteessä tapahtuu 3/2007 | Nimeke = Heikkilä, R.; Lindholm, T.; & Simola, H. (2007) Keskustelua: Turvetta suosiva energiapolitiikka perustuu kyseenalaiseen tutkimusraporttiin | Viitattu = 24. heinäkuuta 2007 }}</ref><ref>A.J.Schilstran, ''Ecol. Econ.'' 39, s. 285–293 (2001)</ref>
<ref>Turvetta suosiva energiapolitiikka perustuu kyseenalaiseen tutkimusraporttiin, Tieteessä tapahtuu3/2007 31–32, Kirjoittajat: Luonnonmaantieteen dosentti Raimo Heikkilä ([[Oulun yliopisto]]), Kasvitieteen dosentti Tapio Lindholm (Helsingin yliopisto) ja Ympäristötieteen dosentti Heikki Simola ([[Joensuun yliopisto]])</ref>
Myös ympäristöjärjestöt vastustavat tiukasti turpeen käyttöä ja KTM:n ehdottamaa luokittelua. Järjestöt pitävät turpeen polttoainekäytöstä luopumista yhtenä Suomen ilmastopolitiikan suurimmista kysymyksistä.
<ref> {{ Verkkoviite | Osoite = http://www.greenpeace.org/finland/fi/mediakeskus/lehdistotiedotteet/seuraavan-hallituksen-sitoudut | Viitattu = 12. helmikuuta 2007 | Julkaisija = Greenpeace | Nimeke = Seuraavan hallituksen sitouduttava tiukkoihin ilmastotavoitteisiin }}</ref>
 
Suomessa [[Vanhasen II hallitus]] on kirjannut [[hallitusohjelma]]ansa toimivansa turpeen määrittelemiseksi hitaasti uusiutuvaksi energiaraaka-aineeksi noudattaen kuitenkin IPCC:n kantaa.<ref> {{ Verkkoviite | Osoite = http://www.valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/fi.jsp | Nimeke = Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma | Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 2007 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Valtioneuvoston kanslia | Viitattu = 31.3.2008 }}</ref> Puolueista [[Suomen Keskusta]] ja [[Kristillisdemokraatit]] ovat ottaneet turpeen uusiutuvuusluokituksen saavuttamisen poliittisiksi tavoitteikseen.<ref> {{ Verkkoviite | Osoite = http://www.greenpeace.org/finland/fi/vaalit-2007/ | Nimeke = Puolueiden ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden vertailu | Ajankohta = 2007 | Julkaisija = Greenpeace | Viitattu = 31.3.2008 }}</ref>
<ref> {{ Verkkoviite | Osoite = http://www.greenpeace.org/finland/fi/vaalit-2007/ | Nimeke = Puolueiden ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden vertailu | Ajankohta = 2007 | Julkaisija = Greenpeace | Viitattu = 31.3.2008 }}</ref>
 
Turpeen ulkoiset kustannukset energiana ovat Suomessa korkeammat kuin hiilen ja suurimmat kaikista energiamuodoista eli 2,3–5,1 senttiä/kWh. Ulkoiset kustannukset ovat ympäristöön ja ihmisten terveyteen aiheutuvat kustannukset<ref>[http://www.ewea.org/fileadmin/ewea_documents/documents/projects/rexpansion/050620_ewea_report.pdf Support Schemes for Renewable Energy, A Comparative Analysis of Payment Mechanisms in the EU ]The European Wind Energy Association EWEA 5/2005</ref>
2 015

muokkausta