Ero sivun ”Emil Henriksson” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisätty tieto hautapaikasta, lähde: malmin hautausmaan toimisto |
lisätty lähde |
||
Rivi 7:
Henriksson ei rikastunut keksinnöllään, sillä hän myi oikeudet keksintöönsä Abloy-yhtiölle vuonna [[1921]] ja sai kaupassa 100 markkaa (vuoden 2005 rahana 34 euroa) sekä 50 yhtiön osaketta. Yhtiö meni konkurssiin vuonna [[1923]], ja patentti joutui pankille. Pankki myi sen [[Kone- ja Siltarakennus|Kone- ja Siltarakennus Oy]]:lle, jonka [[Wärtsilä]]-yhtymä osti [[1936]].
Kaikki nykyiset ABLOY®-lukot perustuvat kuitenkin Henrikssonin ideaan. Lukko on erityisen pitkäikäinen, sillä se ei sisällä kuin yhden jousen (kaikissa malleissa ei sitäkään). Haittalevysylinteri mahdollistaa myös lähes rajattomat sarjoitusmahdollisuudet, mm. erilaiset pää- ja yleisavainsarjoitukset. [[Keksintösäätiö]] on arvioinut Abloy-lukon merkittävimmäksi suomalaiseksi keksinnöksi <ref>[[http://www.keksintosaatio.fi/acms/core/default.asp?docId=12625]]</ref>.
Henriksson muutti Abloyn patentin myytyään Turkuun, mutta palasi parin kolmen vuoden kuluttua takaisin Helsinkiin. Hän työskenteli tämän jälkeen parisen vuotta puolustusvoimien palveluksessa sekä vuodesta [[1928]] mekaanikkona [[Helsingin yliopisto]]n kemian laitoksella aina [[1950-luku|1950-luvun]] puoliväliin. Siellä hänen toimenkuvaansa kuului mm. instrumenttien valmistaminen ja kunnossapito. Samaan aikaan Helsingin yliopiston [[biokemia]]n professorina oli toinen merkittävä suomalainen keksijä, akateemikko [[A. I. Virtanen]].
Rivi 21:
== Katso myös ==
* [[Lukkoseppä]]
==Lähteet==
{{Viitteet}}
==Kirjallisuutta==
| |||