Ero sivun ”Itä-Karjalan sotilashallinto” versioiden välillä

Alueen väestö luokiteltiin kansallisiin ja epäkansallisiin. Kansallisiin kuuluivat karjalaiset, vepsäläiset, inkeriläiset, suomalaiset, eestiläiset, mordvalaiset ja muut suomensukuiset. Epäkansallisia olivat venäläiset, ukrainalaiset, valkovenäläiset, puolalaiset, tataarit, lättiläiset (latvialaiset), saksalaiset ja muut.
 
Osa epäkansallisista [[Suomalaiset keskitysleirit toisen maailmansodan aikana|internoitiin keskitysleireihin]] turvallisuuden vuoksi. He muodostivat epäkansallisimpiakin heikommin palkatun ryhmä, jota käytettiin myös työssä. Kansallisten ja epäkansallisten välillä oli vapaassa työssä suuret säädetyt tuloerot, mikä lakkautettiin syksyllä 1943, kun oli vakuututtu [[Stalingradin taistelu]]n jälkeen vähitellen, ettei Saksa voitakaan sotaa.
 
Hallinnon kansainvälistä mielikuvaa Neuvostoliiton ja länsiliittoutuneiden keskuudessa pyrittiin kehittämään siten, että jo alusta alkaen hallinnon lainopilliseksi avustajaksi määrättiin elokuussa sotilasvirkamieheksi Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori [[Veli Merikoski]]. Merikoski kirjoitti Itä-Karjalan sotilashallinnosta tutkimuksen ''Suomalainen sotilashallinto Itä-Karjalassa 1941-1944'', jossa oli todellisuudesta poikkeavia näkemyksiä.
21 125

muokkausta