Ero sivun ”Gammalsvenskby” versioiden välillä

Gammalsvenskbyn asukkaat olivat [[Hiidenmaa]]lta kotoisin olevia [[vironruotsalaiset|vironruotsalaisia]]. He lähtivät Ukrainaan vuonna 1781 saatuaan lupauksen siellä odottavista maaosuuksista Venäjän silloiselta halitsijalta [[Katariina II]]:lta. Muuton syistä kiistellään, joidenkin mielestä se oli laiton pakkosiirto ja joidenkin mielestä vain [[maaorja|maaorjille]] tehty antelias teko. Joka tapauksessa muutosta tuli kuitenkin katastrofi ja noin 1000 henkilöä menetti henkensä. Vuoden 1783 laskennassa alueella aui enää vain 135 ruotsalaista. Tästä huolimatta muuttajat säilyttivät ruotsalaisen kulttuurinsa ja [[luterilaisuus|luterilaisen]] uskonsa. Lisäksi he säilyttivät kielensä, joka tosin muuntui omaksi murteekseen joka muistutti enemmän vanhaa ruotsia kuin Ruotsissa puhuttu kirli. Ruotsista ja Suomesta kerätyillä lahjoituksilla rakennettiin kylään luterilainen kirkko, joka avattiin 1885. ▼

Ensimmäisen maailmansodan alkaessa kylästä lähti noin 900 asukasta evakkoina Ruotsiin ja vain muutama jäi kylään. Suurin osa evakoista jäi Ruotsiin tai muutti Kanadaan suurimmaksi osaksi [[Manitoba]]n alueelle, noin 250 asukasta palasi takaisin vuonna 1929 [[Vasemmistopuolue (Ruotsi)|Ruotsin vasemmistopuolueen]] innoittamana. ▼

Elämä Neuvostoliitossa ei kuitenkaan sujunut odotetusti. Kun kyläläiset allekirjoittivat anomuksen maasta poispääsemiseksi, salainen poliisi vei pois noin 20 ihmistä. [[Stalinin vainot]] maksoivat usean kyläläisen hengen. Saksalaisten valloittaessa kylän 1941 heitä tervehdittiin vapauttajina, ja kun he perääntyivät alueelta 1943, ruotsalaiset evakuoitiin heidän mukanaan. 150 evakuoitua jäi Neuvostoliiton käsiin Puolassa, ja heidät lähetettiin työleireille. He saivat palata kotikyläänsä vuonna 1947.▼

===Nykypäivä===▼

Nykyisin noin 150-200 asukasta, joilla on ruotsalaiset juuret, asuu kylässä. Muutamat heistä osaavat puhua sujuvasti paikallista ruotsin kielen murretta. He ovat saaneet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen taloudellista tukea muun muassa Ruotsin kirkolta. Useimmat kylän asukkaat työskentelevät Ruotsalaisten omistamassa tehtaassa jossa valmistetaan öljyä ja säilykeruokaa. Kylän luterilainen kirkko rakennettiin uudestaan 1989 luterilais-ortodoksiseksi kirkoksi sen oltua raunioina yli 40 vuotta. Kylässä on myös koulu, jossa on mahdollista opiskella ruotsin kieltä.▼