Wikipedia

Ero sivun ”Projekti 667A” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
+muunnoksia
Rivi 1:
'''Projekti 667A''' (NATO-koodi: Yankee) oli Neuvostoliiton kylmän sodan aikaisten strategisten ohjussukellusveneiden sarja. Veneitä rakennettiin 34 kappaletta vuodesta 1968 lähtien. Veneet aseistettiin kuudellatoista keskimatkan yhden megatonnin ydinkärkisellä ballistisella ohjuksella tyyppiä [[R-27]].
 
Luokka edusti Neuvostoliiton ohjussukellusveneiden toista sukupolvea, ja oli tulivoimaltaan verrattavissa yhdysvaltalaisiin vastineisiinsa ja olivat hiljaisempia kuin edeltäjänsä [[projektiProjekti 658]] -luokan veneet (NATO: Hotel).
 
Suunnitteluprojekti alkoi 1958 OKB-18:ssa. Kaksi erilaista suunnitelmaa tehtiin, joista toinen hyväksyttiin. Molempien suunnitelmien pääsuunnittelijana oli Abram S. Kassatsijer. Ongelmien ilmaantuessa pääsuunnittelijaksi tuli Sergei I. Kovaljov ja ensimmäiset valmistuneet veneet olivat tyyppiä 667A, joka hyväksyttiin tuotantoon 1962.
Rivi 7:
Veneessä on kaksi erillistä painevesireaktoria VM-2-4 ja kaksi potkuria.
 
Aseistuksena on 16 × R-27, jonka kantomatka on noin 2400 km. Ohjukset on sijoitettu rungon sisään kahteen riviin. Ne voidaan laukaista kahdeksan minuutin valmistelulla 40--5040–50 metrin syvyydestä veneen liikkuessa 3-4 solmua. Ohjuslaukaisu tapahtuu neljän ohjuksen ryhmissä, joissa kahden ohjuksen väli on 8 sekuntia. Sen jälkeen veneen pitää palata takaisin laukaisusyvyyteen ja toisen ja kolmannen salvon välissä on pumpattava vettä tankeista siiloihin, joka vie 15-20 minuuttia.
Ohjuksen kantomatkan vuoksi laukaisu tapahtuu Yhdysvaltain rannikon edustalta. 1970-luvulla kolme venettä oli jatkuvasti partioimassa [[Bermuda]]n itäpuolella.
 
Rivi 14:
Ensimmäinen 667A-vene laskettiin vesille 1964 [[Severodvinsk]]issa ja se suoritti kokeet heinäkuussa 1967 ja otettiin palvelukseen saman vuoden lopussa. Vuosina 1967–1974 veneitä rakennettiin 34, joista 24 Severodvinskissa ja kymmenen [[Komsomolsk-na-Amure]]ssa.
 
Vuosina 1972--19831972–1983 veneet varustettiin uudella D-5U-laukaisujärjestelmällä ja R-27U-ohjuksin. R-27U:n kantomatka oli 3000 km ja siihen sai useampia taistelukärkiä. Päivitetyt veneet saivan mallinimen 667AU.
 
Projekti 667A:sta tehtiin useita muunnoksia. Vene K-140 muunnettiin kuljettamaan kiinteäpolttoaineista RS-16-ohjusta (SS-N-17 Snipe), joka oli Neuvostoliiton ensimmäinen kiinteäpolttoaineinen ballistinen sukellusveneohjus. Tämä projekti sai nimen 667AM "Navaga-M" ja NATO-koodin Yankee II. Ei ole selvää miksi vain yksi tällainen vene tehtiin. Se palveli kuitenkin vuoteen 1990.
 
Projekti 667M "Andromeda" oli yhden veneen (K-420) muunnos vuonna 1983 kantamaan risteilyohjuksia. Aseistuksena oli 12 ydinkärkistä risteilyohjusta Meteorit-M (SS-NX-24) sijoitettuna painerungon ulkopuolelle. Ohjus oli kokeellinen, lensi kaksinkertaista yliääninopeutta 5000 km matkan ja siinä oli kaksi ydinkärkeä. Ohjuksella tehtiin kokeita Barentsinmerellä joulukuusta 1983 alkaen kaikkiaan 21. Projekti kuitenkin keskeytettiin. Massiivisella ohjukselle sovitettu vene oli 153 metriä pitkä ja sai NATO-koodinimen Yankee Sidecar.
 
Projekti 667AT "Gruša" oli kolmen veneen muunnos kantamaan strategista risteilyohjusta [[H-55|RK-55 "Granat"]]. Kolme venettä, K-253, K-395, K-423 modernisoitiin, kolmen muun muunnostyötä suunniteltiin, muttei toteutettu. Veneiden keskikohdan ohjussiilo-osasto korvattiin uudella. Muunnostyö oli seurausta [[SALT]]-aserajoitussopimuksesta. Vene piteni 140 metriin ja sai NATO-koodinimen Yankee Notch.
 
==Lähteet==
* [http://www.fas.org/nuke/guide/russia/slbm/667A.htm 667A YANKEE I]
*[http://www.fas.org/nuke/guide/russia/slbm/667AR.htm 667AR YANKEE NOTCH], FAS
 
{{Neuvostoliiton_ja_Venäjän_ydinkäyttöiset_sukellusveneet}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Projekti_667A”