Ero sivun ”Jugendsali” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linkki Privatbanken i Helsingfors - uusi artikeli |
wl |
||
Rivi 3:
Rakennuttajansa, venäläissyntyisen kauppiaan [[Jegor Uschakoff]]in mukaan nimetty talo valmistui kahdessa osassa 1815–1816 ja 1826–1827. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti [[Pehr Granstedt]] ja se edustaa [[uusklassinen arkkitehtuuri|uusklassismia]]. Kolmikerroksisessa talossa sijaitsivat alkuaan Uschakoffin kauppaliike ja yksityisasunto. Uschakoffin suvun jälkeen rakennuksen omisti 1885–1896 kauppaneuvos ja kustantaja G. W. Englund joka piti siinä kirjakauppaansa. Hänen jälkeensä talon osti liikepankki [[Privatbanken i Helsingfors]],<ref>[http://www.porssitieto.fi/1912k.html 1912–72 LAKANNEET PÖRSSIYHTIÖT K–R] - Privatbanken i Helsingfors, Aktiebolag </ref> joka halusi muuttaa Uschakoffin talon pankkitoiminnan tarpeita vastaavaksi ja kutsui tehtävään arkkitehti [[Lars Sonck]]in. Tämä tunsi talon hyvin, sillä hänen oma toimistonsa ja asuntonsa oli sen kolmannessa kerroksessa. Sonckin suunnitelmien mukaan saneerattu rakennus avattiin pankkikäyttöön 1904.
Sonckin uudistaman talon tärkein osa oli entisen sisäpihan paikalle rakennettu pankkisali. Sali on kolmilaivainen ja holvattu, mikä tekee siitä hieman kirkkosalin kaltaisen. Se saa valoa keskilaivan lasisen katon läpi; tämä on kenties Suomen ensimmäinen lasista tehty kattorakennelma. Pankkisalin rikkaan koristelun, [[Ornamentti|ornamentit]], koristemaalaukset ja kiviveistokset suunnitteli Sonckin apulainen [[Valter Jung]], jonka käsialaa olivat myös alkuperäiset kalusteet. Salin päädyssä oli alun perin Jungin suunnittelema puolipyöreä lyijylasi-ikkuna, joka kuitenkin poistettiin 1910-luvulla kun salia laajennettiin puolipyöreällä osalla. Taidemaalari [[Vilho Sjöström]] maalasi laajennusosan kattoon freskon joka esittää näkymää Korkeasaaresta Helsinkiin päin.
Pankkitoiminta Uschakoffin talossa loppui 1922, kun Helsingfors Privatbanken yhdistyi [[Pohjoismaiden Yhdyspankki]]in joka vuokrasi talon tilat muille yrityksille. 1961 Helsingin kaupunki osti rapistuneen talon Yhdyspankilta ja saneerasi sen virastokäyttöön arkkitehti [[Aarno Ruusuvuori|Aarno Ruusuvuoren]] suunnitelmien mukaan. Saneerauksessa noudatettiin ns. fasadismia: koko talo julkisivuja ja pankkisalia lukuun ottamatta purettiin maan tasalle ja rakennettiin uudelleen. Samalla pankkisali ja siihen kuuluva pääportaikko kuitenkin entistettiin alkuperäiseen asuunsa. Salin uudeksi nimeksi annettiin Jugendsali. Se toimi aluksi kaupungin edustustilana, kunnes neuvontapiste Helsinki-tiedotus muutti sen tiloihin 1984.
| |||