Ero sivun ”Saarikosken kanava” versioiden välillä

91 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
otsikointia
(lisätty kuva)
(otsikointia)
'''Saarikosken kanava''' on [[Runni]]n kylässä (noin 20 kilometriä [[Iisalmi|Iisalmesta]] länteen) sijaitseva, vuosina [[1903]]-[[1906]] Kiurujokeen rakennettu puu[[sulku]]kanava. Kanava oli vilkkaassa käytössä, mutta se suljettiin jo vuonna 1931, koska 1920-luvulla liikenne oli siirtynyt [[rautatie]]lle. Vuosina [[1998]]-[[2003]] [[Museovirasto]] ja [[Merenkulkulaitos]] restauroivat Saarikosken kanavan käyttökuntoiseksi.
 
==Historia ja käyttö==
Kiurujokea myöten Kiurujärvi laskee Haapajärveen, josta on edelleen Kihlovirran kautta yhteys Poroveteen. Vaikeakulkuista jokea perattiin jo ennen kanavan rakentamista 1860-luvulla. [[Höyrylaiva]]liikenne alkoi Kiurujoen Nivanmäen ja Iisalmen välillä vuonna [[1869]]. Kiurujoen perkaus tehtiin katovuosien hätäaputöinä.
 
Saarikoskelle valmistui kanavankaitsijan asuin- ja ulkorakennukset vuonna 1903. Kiurujoen kanavointi valmistui kokonaisuudessaan vuonna [[1907]]. Kuitenkin jo vuotta aikaisemmin väylä avattiin tavara- ja henkilöliikenteelle Saarikosken sulun valmistuttua. Se oli viimeinen maahamme rakennetuista noin 20 puusulusta.
 
==Kanavan sulkeminen==
Liikenteellisesti vilkkaalta väylältä loppui matkustajaliikenne kannattamattomana pian Iisalmen ja Ylivieskan välisen [[Iisalmi–Ylivieska-rata|rautatieyhteyden]] valmistuttua vuonna 1923. Merkittävänä matkailukohteena tunnettu Runni sai tuolloin myös oman [[Runnin rautatieasema|rautatieaseman]].
 
Virallisesti Saarikosken kanava lakkautettiin vuonna 1931. Seuraavana vuonna yläjuoksulle tehtiin maa[[pato]] ja rakennukset purettiin mutta kanavarakenteet jätettiin jäljelle. Puurakenteinen sulku hautautui kasvillisuuden sisään ja lahosi lähes kokonaan. Kansirakenteet purettiin 1970-luvulla turvallisuussyistä. Myös kanavankaitsijan virka-asunto purettiin 1970-luvulla.
 
==Restaurointi==
Museovirasto ja Merenkulkulaitos aloittivat Saarikosken kanavan restauroinnin vuonna 1998. Tarkoituksena oli palauttaa kanava takaisin käyttökuntoon ja avata Kiurujoen väylä uudelleen liikenteelle. Varat hankkeen toteuttamiseen saatiin [[työministeriö]]ltä.
 
Restauroinnissa sulusta tehtiin lähes entisenlainen hyödyntäen vanhoja puu- ja metalliosia. Työ toteutettiin suurelta osin käsityönä hyviä [[kirvesmies]]perinteitä kunnioittaen. Kanavan vedenalaiset puurakenteet olivat säilyneet hyvin, mutta veden yläpuoliset osat olivat lahonneet lähes kokonaan. Noin kaksi kolmasosaa vanhoista puurakenteista jouduttiin uusimaan kokonaan. Lähes 30 metriä pitkiin ja noin seitsemän metriä korkeisiin sulkuarkkuihin on käytetty 13 kilometriä hirttä.
 
==Uudelleen käyttöön==
Saarikosken museokanava ja sen puusulku vihittiin käyttöön kesäkuussa 2003. Kanava avasi veneilyväylän Kiuruvedelle, jossa on nyt Saimaan huviveneliikenteen pohjoisin satama. Valmiin kanavan ylläpidosta vastaa Merenkulkulaitoksen Järvi-Suomen merenkulkupiiri. Kanavan sulkuportit ovat käsikäyttöiset. Kesällä [[2006]] Saarikosken kanavan yläportin kynnys on vaurioitunut. Kanava on suljettu liikenteeltä korjaustöiden ajaksi.
 
15 703

muokkausta