Ero sivun ”Yrjö Salminen” versioiden välillä

[[Kuva:Salminen yrjo.jpg|thumb|150px|Yrjö Vilho Salminen]]

'''Yrjö Vilho Salminen''' (käytti Saksassa peitenimeä '''Sahlman'''), ([[21. marraskuuta]] [[1887]] [[Turku]] – [[21. joulukuuta]] [[1969]]) oli suomalainen jääkärilääkintäeverstiluutnantti ja lääketieteen- ja kirurgian tohtori. Hänen vanhempansa olivat veturinkuljettaja Herman Salminen ja Anna Gröhn. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna [[1938]] Mary Elisabeth Fröbergin kanssa.

Salminen kirjoitti ylioppilaaksi Turun suomalaisesta klassillisesta lyseosta vuonna 1907 ja liittyi Varsinaissuomalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi lukemalla lääketiedettä Helsingin yliopistossa sekä 1. marraskuuta - [[31. joulukuuta]] 1909 välisen ajan Göttingenin yliopistossa Saksassa. Lääketieteen kandidaatin tutkinnon hän suoritti [[21. joulukuuta]] [[1910]] ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnon [[5. joulukuuta]] [[1914]] sekä lääketieteen ja kirurgian tohtorin tutkinnon [[27. marraskuuta]] [[1928]].

Salminen toimi Sakkolan virkaatekevänä kunnanlääkäri [[15. tammikuuta]] - [[15. heinäkuuta]] [[1913]] välisen ajan ja oli Kumpulan ylimääräisenä venerisen sairaalan virkaatekevä toinen alilääkäri [[28. marraskuuta]] [[1913]] - [[9. kesäkuuta]] [[1914]] välisen ajan. Lahden kunnallissairaalan virkaa tekevänä lääkärinä hän toimi [[1. elokuuta]] - [[1. syyskuuta]] [[1914]] välisen ajan ja Maarianhaminan virkaatekevänä lääkärinä [[1. helmikuuta]] - [[1. maaliskuuta]] [[1915]] välisen ajan.

[[Kuva:1. komppania.jpg|thumb|300px|Jääkäripataljoona 27:n 1. komppania]]

Salminen liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava [[Lockstedtin harjoitusjoukko|Pfadfinder-kurssi]], joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla [[Lockstedter Lager]]in harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui [[6. huhtikuuta]] [[1915]] ja hänet sijoitettiin joukon 1. komppaniaan, mistä hänet siirrettiin Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan pataljoonan muodostamisen yhteydessä, Hänet siirrettiin [[21. joulukuuta]] [[1916]] pioneerikomppaniaan. Hän aloitti [[6. huhtikuuta]] [[1915]] alkaen sotilasjoukon apulaislääkärinä. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Misse-joki|Misse-joella]] ja [[Riianlahti|Riianlahdella]] sekä [[Aa-joki|Aa-joella]].

Salminen saapui Suomeen jääkärien pääjoukon mukana majuriksi ylennettynä [[25. helmikuuta]] [[1918]] ja sijoitettiin Suomen Valkoiseen armeijaan esikuntalääkäriksi aluksi Jääkäriprikaatin esikuntaan ja [[22. huhtikuuta]] [[1918]] alkaen kenraali [[Wilkmanin ryhmä|Wilkmanin esikunnassa]]. Hän otti osaa taisteluihin sisällissodassa Tampereella ja Viipurissa.

===Sisällissodan jälkeinen aika===

Salminen määrättiin [[30. kesäkuuta]] [[1918]] alkaen 2. Divisioonan lääkäriksi ja [[1. tammikuuta]] [[1919]] alkaen Sotaministeriön saniteettiosaston toimistopäälliköksi. Armeijasta hän erosi [[29. joulukuuta]] [[1920]] ja astui suojeluskuntajärjestön palvelukseen ja määrättiin [[4. tammikuuta]] [[1921]] alkaen Suojeluskuntain ylilääkäriksi. Suojeluskunnasta hän erosi [[1. huhtikuuta]] [[1926]] ja siirtyi takaisin armeijan palvelukseen ja hänet määrättiin [[30. toukokuuta]] [[1930]] alkaen sotilasapteekkilaitoksen ja Saniteettivarikon päälliköksi. Hänet siirrettiin Kadettikouluun ja määrättiin [[21. joulukuuta]] [[1933]] alkaen sotilaskoulujen päällikkölääkäriksi, josta hänet siirrettiin [[1. toukokuuta]] [[1936]] alkaen 1. Divisioonan esikuntaan ja määrättiin divisioonanlääkäriksi. Armeijasta hän erosi toistamiseen [[24. maaliskuuta]] [[1937]]. Hän toimi myös vuosina [[1919]] - [[1926]] virkansa ohella Kadettikoulun lääkärinä ja [[1. tammikuuta]] [[1921]] - [[31. joulukuuta]] [[1923]] assistenttilääkärinä Helsingin yliopiston syfilodermatologisella osastolla.

Salminen nimitettiin armeijasta eronsa jälkeen Helsingin kaupungin veneeristen tautien poliklinikan johtajalääkäriksi [[10. helmikuuta]] [[1937]] ja Kumpulan ylimääräisen veneerisen sairaalan alilääkäriksi [[26. elokuuta]] [[1937]].

Salminen Kuului jäsenenä Suomen lääkäriliittoon ja Duodecim-seuraan sekä Helsingin lääkäriyhdistykseen. Hän kuului myös Suomen lääkintäupseeriliittoon ja Nordisk dermatologisk Areningiin sekä Nordisk militärmedicinsk föreningiin sekä Helsingin pörssiklubiin.

*Väitöskirja aiheesta, Cher die wassermannsche Reaktion im Serum Lepröser und Tiber Liquoruntersuehungen hei Lepra, [[1928]]

*Tieteellinen tutkielma, Erfarenheter vid kvantitativ bestämning av äggvitan i liquor utförd med tillhjälp av xantoproteinreaktion och med användande av Leikola-Noponens universalkolorimeter, [[1933]]